Viirteelle kommenttini olisi ollut ok, mutta moderoijan aivoituksista ei tietoa; KS:n moderointi on ulkoistettu.
Lumilinnaan seinätarpeiden lapioimista. Tänään olikin sopiva, nuoskaluminen keli.
Elias vietti kavereidensa kanssa 16 v. synttäreitään jotka oikeasti ovat ylihuomenna maanantaina.
10.12.2017
Heräsin aamulla tuttuun uneen. Tälle vuodelle neljäs uusinta.
Painajaiseksi aiemmin merkitsemäni uni on nyt käsiteltävämmässä muodossa. Vivahde-ero se, että unen rakennuksessa on ledivalot ja se on kasvanut korkeutta. Kuusikkoa oli myös hakattu ympäriltä ja katolta näki Issakan järvelle.
Kaivelin erästä 1991 pvkirjaani johon painajaiseni ensiversiot olen sipeltänyt.
"Ke 20.3.1991 Iisalamessa
Eilenaamulla ennen töihin lähtöä tuli hätäinen puhelu Muuruvedeltä. Töytäisin itseni ja tytöt liikkelle ja ajoin penkat pölisten Varpaisjärven ja Nilsiän kautta sinne. Sieltä Siiliin. Jätin tytöt Gunillalle ja vasta sitten autossa holtitonna kouristeleva Satu neurolle Kuopioon. Köyttivät lepositeisiin kun riehui ja se karvaisempi hoitaja tyrkkäsi piikin käsivarteen hennomman pidellessä. Nukahti viidessä minuutissa. Verinen kuolavana norui tyynylle turpeina pakrottavien huulien raosta, pyyhin sitä pois ja sanoin hoitajalle, että pitäisikö potilas kääntää kyljelleen, ettei tukehdu jos taas tulee kohtaus. Ei voi kun täytyy pitää siteissä, se sanoi. Yöllä oli tullut grand mal ja sen jälkijunassa umpipimeä psykoosi. Rankka retki. Monesko jo? Tulomatkalla otin tyttäret äidin luota kyytiin ja vasta puoleltaöin oltiin täällä. Kannoin nukkuvat lapset autosta sänkyyn ja kaaduin heidän viereensä nukahtaen heti itsekin. Se sama saatanan painajainen kelautui välittömästi unenkankaalle eikä tahdonvoimani riittänyt poistumaan katsomosta. Toistuvan painajaiseni talo on kaksikerroksinen, pitkä, kapea ja harjalta sokkeliin asti jakautunut epäkuntoiseen ja täysin valmiiseen. Olen poikkeuksetta siellä kummitusmaisessa osassa jonka mustaksi lahonneiden väliseinärunkojen ja muun roinan seassa töytäilen kun samaan aikaan valmiilla puolella elämäänsä elävä väki, isät, äidit, mummit ja ukit lapsineen elävät ilman huolen häivää."
11.12.2017
Elias siis 16. Onpa talvinen keli siihen nähden kun päivänsankari syntyi: Kittilässä satoi vuoden 2001 joulukuussa vettä kun ambulanssi starttasi Aholantieltä kohti Rovaniemeä.
Uutisissa näyttivät kahden nykytyrannin halaussessiota Syyrian ruumiskenttien laitamille levitetyllä punaisella matolla. Päämäärä on saavutettu, rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto, vakuuttivat pyövelit; Isis on mestattu.
12.12.2017
Rakensin laudoista lumilinnan holville muotin. Puutavara ei riittänyt kuin puoleen väliin. Kestäneekö lumen painon kun tuli kerralla niin paljon.
Viirret otti yhteyttä. Kirjoitukseni Pentti Linkolan elämäkertaan liittyen julkaistaan huomenna KS:ssa.
Olisikohan sitä pitänyt sittenkin muokata? Siitähän puuttui, kuten Viirretin kolumnistakin painotus, että Tiedefinlandialla palkittuna oli PL:n elämäkerran kirjoittaja Riitta Kylänpää eikä suinkaan Linkola.
"Tähänastiset" elossaolevien, vaikuttavissa asemissa olevien elämäkerrat pitäisi kirjoittaa muistakin kuin väyrysistä jotka tekevät sen itse.
Jonkun pitäisi, vaikka pitkillä tikuilla, tarttua sellaiseenkin ihmisilmiöön kuin Jussi Halla-ahoon ja tonkia perusteellisesti, miksi koulukiusatusta, alkoholisti/avioeroperheen pojasta alkoi rakentua mielipiteiltään natsiaatteita kannattava kiipijä. Pontimet eivät ole lähellekään samat kuin Linkolalla, se on selvää.
13.12.2017
Viime yönä satoi lumitöitä kunnolla. KS:ssa kirjoitukseni.
Kuopioreissulla meni koko pv. Tullessa koukkaus Hanten luokse Lapinlahdella.
14.12.2017
Paulus enkun kokeesta 10 ja G täydet pisteet matikasta.
Suvesi. Lumilinnan holvilaudoitus notkahti, mutta jos kestää, laipiosta tulee aaltokuvioinen.
Vastasin pariin asialliseen puheluun jotka liittyivät mielipidekirjoitukseeni. Kolmas oli sitten vähemmän asiallinen. Lopetin soittajan lannanlevityksen lyhyeen.
Venäjän Putinilla neljän tunnin televisioesiintyminen pohjoiskorealaisittain prameutetuissa kulisseissa. Siellä ei istuvan presidentin ja presidenttiehdokkaan puheita katkota joutavilla kysymyksillä. Sellaiset kysyjät on jo etukäteen lempattu takapihalle tai vankityrmään.
Oli nyt illalla meilläkin presidenttiehdokkaiden "tv-prässi". Kovasti sotaisa oli illan teema eikä sitä loppuun saakka jaksanut seurata. Kaikki muut paitsi Huhtasaaren voisin kuvitella suoriutuvan Suomen presidentin virassa. Huhtasaarikin jos hänelle määrättäisiin nieluun automaattinen sammakkovahti.
15.12.2017
Postista tuli Ilkka Taipaleen "Mielisairaalassa -lääkärin muistelmat". Aloitin jo lukemisen. Yllättävän yksinkertainen kerrontatyyli opetteluttaa, mutta ei karkoita sivuilta. Ehkä sen jaksaa siis lukea.
Mitähän mieltä uskaltaisi maailmanlaajuisesta #metoo-kampanjasta olla? Vai olisiko vaiti? Vai kertoisinko omista, lapsuudenaikaisista kokemuksista kun savottalaissedät metsämökkimme tantereelle hevostellessaan olivat kauheimpia pelättäviä. Niillä oli omat salavuukampanjansa avuttomien suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti