keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Merkintöjä

30.1.2017 Maanantai

Tuskastumisen tunteita koko päivä täys. Eilisen muistelukset ovat vaivanneet ajatuksia edelleen. Koko Siilinjärven aika tuli käytyä jälleen kerran lävitse. Kai sitä tuli silloinkin elettyä kun se noin vaivaa.

Iltasella koululla vanhemp.yhdistyksen kok. Paikalla oli 5 äitiä ja minä. Suunniteltiin talviriehaa joka on 12.2. koulun alueella. Mokomaan piti hakea viranomaisilta lupa ja laatia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmakin. Äärimmäisyyksiin on mennyt tämä amerikkalaispohjainen turvallisuushakuisuus. Ne lupien leimat vielä maksavatkin eikä ne niitä papereihin, sähköisiinkään, toimistoissaan palkatta näpsi.

Kirjoitin Kemppisen blogikirjoitukseen "Huonompi parempi" kommentin jossa pohdin mm. millaisten kirjojen tekijä Jussi Halla-ahosta sukeutuisi.

31.1.2017 Tiistai

Katsoin elokuvan Thomas. Haikean hidastempoinen kuten vanhukset joista Thomas (Lasse Pöysti) lopussa salpasi kellariloukkonsa ainoan ikkunan kiinni, kääri räsymaton tukkeeksi ulko-oven eteen,   aukaisi kaasu-uunin hanat, otti paloviinahömpsyt ja jäi pöydänrenkkanansa ääreen odottamaan viimehenkäystä. Vähintään yhtä armollinen loppu kuin että olisi viimeiset vuodet dokannut paloviinaa 2 pulloa päivässä ja löydetty sitten oksennukseen tukehtuneena samaisen pöydänrenkkanan ääreltä.

Muuten yhtä harmaamielinen päivä kuin eilinenkin. Paitsi että hain PP:n avustamana ja sen pakettiautolla pianon Entringistä. Ne hyväksyivät tarjoukseni. Nyt on G:lla soittimia millä pimputella. Jos poika näillä hinnoilla saa perusopin pianonsoitosta, niin ei se paljon ole. Pianotunnit maksavat erikseen, mutta ei Kaukametsän kevätlukukausimaksu ole kuin toistasataa euroa.

PP istui sitten pianon raahaamisen jälkeen kahvilla hetken aikaa. Se on Ivalosta kotoisin. Kertoili, että torienpuistikot ja linnat tutuksi tulivat ennen kuin "perhonen mukin syrjälle siipensä levitti". Muita yhteisiä tekemisisä meillä ei aiemmin ole ollut kuin että poikamme ovat samoilla luokilla Keskuskoulussa.

1.2.2017 Keskiviikko

Elinkö minä tämän päivän? Kirjoittanut ainakin, mutta niistä lauseista nyt ei kannata numeroa tehdä. Kemppisen kommenttiani oli jälleen Matias K. nimimerkki yrittänyt pureskelluilla sormillaan kynsiä. Ei hetkauta kun ei se ymmärrä. Tai ymmärtää, mutta ei sallisi analysoida mestarinsa persoonaa ja agendaa, jonka alueella ähertää.

2.2.2017 Torstai

Vastasin sille Matias K.:lle vaikka turhaa ko. asioilla janttelu lie.

Lukenut olen kolmea kirjaa päällekäin. Asia on painavinta Aittokosken Kuolemantanssissa.

3.2.2017 Perjantai

Lunta satoi yöllä. Kolasin jonkin verran, mutta pihan puoli ja toinen sisääntuloväylä jäivät silleen.

G:lla piano ja sen jälkeen jälleen uimassa.

Jussi Halla-ahon elämästä ehkä osuvinta pohdintaa edustanee Hikibediaan kootut luonnehdinnat. Mietin silti, mille puolelle miehen perhe, täysjärkinen vaimo ja jo teini-iässä olevat lapset kallistuvat jos miettivät isin poliittista toimenkuvaa ja sen äärimmisiä ristiriitaisuuksia? Vai eivätkö suostu ajattelemaan ja ottavat sen vain isin paskaduunina josta tulee paljon rahaa ja joka tietää hektistä elämää vailla huolia huomisesta?

4.2.2017 Lauantai

Ei mittään. Vituttaa. Vai lie masennusta jo?

5.2.2017 Sunnuntai

Riitelyä. Vei voimat, eihän niitä paljon olekaan.

6.2.2017 Maanantai

En paljon osallistu nettikeskusteluihin, mutta Unkurissa on melkein aina alustuksia, että ne toisinaan pakottavat ääneen ajatteluun. Tietenkin kun Ei-oppineelta pohjalta osallistuu Kyllä-oppineiden väliseen vuoropuheluun niin jos järkeä olisi enämpi päässä, niin häpeäisi eikä pilkkuakan kävisi jäljikseen tunnustamaan.

Huomaan usein ajattelevani "kaiken ylitse", puhun helposti ohitse eikä se tunnu aina oikealta. Harmittaa. Pitäisi osata toimia niin, ettei syyllisty itsevarmana asiantuntijana alueilla, jotka edellyttävät vähintään perustietoja keskustelunkohteesta.

Tuo "kaiken ylitse ajattelu" tarkoittaa jotenkin sitä, että tajuan ihmislajin olemassaolon tähänastisen lyhyyden, mutta myös sen äärimmäisen kauheuden, johon se tässä lyhyessä vallassaolon aikana on syyllistynyt. Siis kaiken tuhoamiseen vain, että itse pysyisi mahdollisimman kauan kaiken valtiaana. Missä sen kuuluisa järjellinen käyttäytyminen tässä asiassa on?

Kirjastosta 1974 ilmestynyt kirja "Gestapo Suomessa". Luin sitä jo jonkin matkaa. Siinä kerrotaan mm. Remmleristä, Kajaanissa villieläintarhaa tukikohtanaan pitäneestä Gestapon vakoojasta.

Hampilääkäri teki arvion yhdestä implantista hammaskalustoni yläeturivistöön. 2025 euroa! Perkele, että pitää olla kallista. Milläpä sen hommaisi. Hammaskoloineen hautaan kelpaan, ei se minua huoleta, mutta on se ollut hankalaa olla ilman nämäkin vuodet. Luulin, että siihen olisi proteesitekniikalla saanut 600 eurolla edes koristeen, mutta ei kuulema voi minun lujan purentatekniikkani takia ja muiden hampaiden kuluneisuuden vuoksi semmoista edes suositella.

Tallinnassa teetetty implanttijuurihammas olisi muutaman satasen halvempi, mutta vähintään neljän hoitokerran matkustuskulut tekisivät siitä vielä kalliimman. Unkarissa saattaisi alle tonnin saada hampaan, mutta matkustuskulut tekisivät todellisuudessa siitä kolme kertaa kalliimman kuin täällä teetettynä. Knissa on yksi ainut hammaskirurgi joka tekee implantteja ja kerran siellä muissa asioissa käyneenä minulle tuli hieman epämiellyttävä olo koko äijästä. Kuopio, Oulu ja Helsinki on tutkimatta, mutta sama se matkojen kanssa kuin ulkomaillekin meno.

Mutta mitäpä näistä vaikka ottaa se päähän kun valmiiksi kelvollisen purukaluston omaavat hakevat 10 tuhatta maksavat pelkät kuoret hampaidensa suojaksi että näyttäisivät hyvältä kun yöelämään sukeltavat bailaamaan; näin asiasta dokumentin.

7.2.2017 Tiistai

P:n hampi. Suussa öisin pidettävä muotti on siirtänyt hammaskaluston ja laeukaluuston "vinoumaa" 1,5 milliä suunniteltuun suuntaan. Tarkoitus on, että 4,5 milliä kun on menty, venytys on ohitse. Siihen menee siis ensi syksyyn. Toukokuussa seuraava kontrolli.

Ilmoitin P:n koulun lennokkikekrhoon jossa opiskelevat kopterikuvausta. P kieltäytyi heti kun kuuli asiatsa, mutta pidän kyllä nyt pääni, että ainakin käy katsastamassa, miltä siellä näyttää.

Elias on upppoutunut Remeksen trilleriin niin, että ei meinaa lopettaa lukemista. Äsken vielä luki kun kävin katsomassa. Toisaalta tuntuu se kyllä hyvältä. Kysyin E:lta, että joko alat ymmärtää, miksi iskä lukee niin paljon? Joo.o, oli vastaus. Klo on nyt 23.45.

Jotta pääsisin tästä mielen alakulosta, aloin suunnitella vaatekomeroa käytävän päähän jossa sille tila on odotanut jo vuosia. Tänään tasoittelin sen kolokkeron levyseinät. Huomenna hion ja pohjamaalaan. Seuraavana päivänä liimaan lasikuitutapetin, sitten pintamaalit. Alaosaan teen pyörillä esiin liukuvan laatikon jossa voi pitää vaikka kenkiä, tai jalakapalloja niin kuin G aikoi. Kaappiin itseensä fuukailen hyllyt ja vaatetangon. Tila on senteissä 120x60x230.

Hylly- ym. tarvikkeet tulevat maksamaan jotain 150-200 euroa. Tasoitteita ja maalia on purkkien pohjilla omasta takaa. Uudenveroiset peiliovet liukuineen olen saanut eräästä saneerauskohteesta.

Kun kokosin työkaluja ja tarvikkeita, alkoi elämä jälleen virrata kalloni sisällä sijaitseviin, herkästi alakuloistuviin aivoihini. Nyt ne yläkuloistuvat kuin Röllillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti