sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Heinäkuu 2015, 3 viikko

14 pv tiistai

Päänsäryssä aamupv. Se oli niskasta johtuvaa. Isoja en puuhaillut sittemminkään. Pahalla päällä olen.

Kun olin astumassa aamupvstä ulos kotiovestani, tunki kynnyksellä syliini kaksi paksua, hengellistä säteilyä erittävää akkaa hengellisine painotuotteineen. Käskin ne kovasanaisesti tiehensä. Toinen yritti soperrelle, että "mi... mi..mi.. mitä tä tä tä mieltä o..o..olet raa...raam...", osoitin kylmästi kadun suuntaan ja sanoin, että iliman propagandaa kulkevat saavat meiltä vaikka yösijan jos tarvis on, mutta justiinsa lihapatojen iärestä nousseilta puamettilaisilta piäsy kielletty.  Hyllykkee matkoihinu!

15 pv keskiviikko

Yrittää joku edelleen kiusata. Joku esiintyy kommenteissa tyttäreni nimellä, yrittää matkia S:n kirjoitustyyliäkin, mutta  raastaa ohitse "paperista" niin, että kynästä lyijy katkeilee; arkitasoinen lingvistiikantaju riittää väärennöksen tunnistamiseen. Poistin kommentit ja otin valvonnan käyttöön. Vetäytyvät varmaan harvalukuiset asiallisetkin kommentoijat, mutta eipä se taida aamu- ei iltaruskoihini vaikuttaa. Saatikka sateen olomuotoihin.

Rakentelin mantsikkapenkkien rastassuojia. Keitin omanmuan uusia pottuja ruuaksi. Ovat harvalukuisia juurta kohden, mutta kohtalaisen kookkaita jo, kirkasmaltoisia. Maailma silmissä mustenee kun niitä voinokareen kanssa lohnii kitaansa. Sipulit kasvavat kovasti vartta ja mantsikoissa paljon raakileita, mutta kypsiä ei vielä ainuttakaan. Lämpötila pysytellyt 10-18 asteen välillä tasaisesti, joku yö taisi laskea alle kymmenen. Pakkasen puolelle ei ole kuitenkaan koko kasvukautena mennyt.

16 pv torstai

Tänään melkein vastustamaton halu sammuttaa valot Kivaniemestä. Panna oma nettiraitti aivan pimeäksi ja häipyä. Montaakaan ihmistä se ei surettaisi, itseäni vähän päästä ei lainkaan. Uhmaa ja kunnianhimoahan minulla ei juuri enää ole, ja miksi uhmankaan takia täällä keikkua? Mihin kunnianhimo, saatikka uhma on oikeasti ajateltuna ketään yksin tai joukkoina, valtioina lopulta vienyt? Hautaan päädytään ja vain "risti kummun päälle meistä jää" niin kuin Tapio Rautavaara lauloi "minkä vuoksi täällä pallon päällä palloillaan"-rallissa. Olen kovin mitätön tekijä, ettei tällaisesta roskasta pyörrettä pehmeisiinkään paikkoihin jää kun se yht´äkkiä spurttaa tiehensä.

Kysymys ylejäänkin kuuluu, mitä maailmanmenossa sellaista on, johon kauaskantoisessa mielessä internet on enemmän myönteisessä kuin kielteisessä mielessä vaikuttanut? Tähän eivät ole kelvollisia vastamaan internetuskovaiset, mutta puolueetontakaan kertojaa tuskin mistään löytyy.

Kun saastumiseen havahduttiin, laulettiin "maailma hukkuu paskaan, eikä laulele enää rastaat". Nyt tiedämme todeksi sen, että maailma hukkuu paskaan, ilmastonmuutokseen, muoviin, ydinjätteisiin ja nettiin mutta kukaan ei vakuuttavaa laulua enää kykene tekemään sillä aihe on jo kasvanut lyriikanmitan ulottumattomiin.

17 pv perjantai

Olen lehteni selannut. Kreikkaa, Kreikkaa, Kreikkaa. Väliin mausteeksi Fennovoimaa ja sähköbusineseliitin suolaisia kyyneleitä, kun Hanhikiven voimalahanke takkuilee. Saattaa jopa käydä niin, että aie haudataan yhtä syvälle, kuin jo tähän mennessä maapallolle kertyneet ydinjätteet.

Luonnon infrastruktuurin särkemistä tämänkään epätoivoisen ihmishankkeen alasajo ennen aloittamista ei silti lopeta. Tisletarpeitahan "puut, kaikki heidän vihreytensä" enää ovat.

Polkupyöriä edelleen laitellut. Uudemman Tunturin remppa ei onnistu kun ei löydy varaosia. Vaihteensiirtäjä pitäisi kokonaan uusia koska käypiä rissoja ei ole enää olemassakaan kuin jonkun varaosamyllyn hyllyllä sattumalta. Samalla menisi pakat, ketjut ja kampimysteeri uusiksi. Kohtapian uuden hinta korjauksiin, niin olokoon koko paska kiinalainen  tunturi. Se just ja just kuljetti kovasti huollettuna ja korjattuna viime kesän Karjalareissun. Nyt Tunturi Tango-vanhus saa jälleen minua kuljetella pyöräteille ja tieheni tästä ahdistavasta arjesta.

18 pv lauantai

Tarumaaretin 15 v. pv. Panin tekstarilla onnittelut kun muuta yhteyttä ei ole. Tyttö ei yhteydenpidon tärkeyttä isään ymmärrä. Enkä nyt kovasti toivo, että haudallani tarvitsee käydä märsyämässäkään, mutta äidilleen olen perin tympeissäni kun ei ole kyennyt omalta osaltaan huolehtimaan lapsen isäsuhteen säilymisestä. Ja sopimisten ohitsekin. Lepsu nainen. Kai se jakaa lapsilleen samoja eväitä kuin mitä on itsekin kotoa saanut. Elatusavut täytyy kuitenkin hoitaa sentilleen ja päivälleen.

Kävin hakemassa Soilan porukan käymään. Veivät sitten mennessään Tojotanrottelon ja peräkärryssä rastassuojat Unimäkeen.

Puutarhurin kanssa Napikselle meno illalla. Pojat juuri ja juuri uskaltaa jättää sen ajaksi keskenään.

19 pv sunnuntai

Napikselta tullessa iso riita Puutarhurin kanssa. Minun naljailuistani, tai paremminkin luonnollisesta, savolaisesta puhetyylistäni se osittain syttyi. En aina jaksa olla kuten "pitäisi". Yritän pitää kiinni sananvapauden rippeistäni, omana itsenäni olemisesta. Masentaa "huojuva talomme". Puhumalla  kuitenkin, ja yhä edelleen yritin kun en kirveellä, en nyrkeillä osaa, mutta kyllä se tällä kohtaa maailmaa sekin kehuttu konsti on tainnut tiliseinään liiskautua. Sanat! Mitä perkelettä niillä tekee kun niillä ei lankkuja ei lautoja voi seiniin kiinni naulata. Tälläkin  aukeamalla niitä on tuhansittain, mutta mikään niiden avulla ei aloilleen asetu, saatana.

Olen koonnut kamppeita, tarkistellut tarkistelemasta päästyänikin, että kaikki tarpeellinen on, ja aamulla sitten... ...

2 kommenttia:

  1. valto

    elä lopeta. en ala mitään, jos lopetat. sinä ja kivaniemi edustatte suomen uhanalaisia intellektuelleja. aivan ehdottomasti eniten pidän siitä, että kirjoituksesi ovat niin kuin ei kenenkään muun. ne ovat sinusta ja elämästäsi.

    jostakin syystä koen erityisen vastenmieliseksi sen, että blogikirjoitukset napataan niin usein ajan ilmiöistä - iltapäivälehtien otsikoista tai poliitikkojen puheenparsista. jos helvetissä on erityinen blogi, niin tuomitsen välittömästi sinne siirrettäviksi kaikki, jotka kaivavat jutun juurta painotuoreista lööpeistä.

    parempi olisi etsiä kirjoituksen aihe omasta elämästä, mikä tietysti edellyttää, että kirjoittajalla on sellainen.

    sitä paitsi poliitikot, virkamiehet ynnä muut perinteiset pilkkapölkyt tekevät itsensä naurettaviksi ilman ulkopuolista apua. koko keisarikuntahan on jo heittänyt vaatteensa pois ja suhteellisuudentaju on joutunut kortistoon.

    halaus,

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveiset Lappajärveltä!

      Muutamat sadat km:t poljettuani poikani kanssa, ovatten pikkuiset huolenmuruseni ja ahdistustentöyssyni silinneet sateeseen ja aurinkomyrskyihin.

      Meillä on hauska retki, hauskat leiripaikat ja hauskempi puoli ulospäin käännettyinä ovat ihmisetkin enimmäkseen vastaamme ja puheillemme astelleet, tai pyöräilleet kuten niin moni.

      Täältä Lappajärveltä jääpi mukavina molempien mieleen St1:n kahvionpitäjät, ja tämä kirjastokin on ihan kiva.

      Sitkeä on E polkemaan eikä muutenkaan ole valittanut: 97 km pisin pvmatka!

      Viime yö oli erikoisin leiripaikka: konkurssiin menneen höylähirsitehtaan puruvaraston betonilattia jolle teltta viritettiin. Mutta oli tarpeen, sillä vettä tuli kaatamalla eikä varmasti mitkään kastepistelukemat olisi sitä teltan ulkopuolella pitäneet. Peltinen kattokin laski sieltä täältä pisaroita lävitseen.

      Vielä vajaat 3 pvää ja sitten ollaan piämiärässä.

      Poista