lauantai 14. helmikuuta 2015

Helmikuu 2015 2. viikko

8 pv sunnuntai

Lämpötila humpannut pvn mittaan 5 ja 10 miinusasteen välillä. Norjan rannikoita ryskyttäneen hirmumyrskyn hännät täällä vähän puiden latvoja ravistavat.

Olen ollut melkein koko pvn sisällä Gaiuksen kanssa koululle ja sieltä pois kävelylenkkejä lukuun ottamatta. Olen vain kirjoittanut ja lukenut. Sain Vazejärven leireilyäni julkaistuksi. Kuvia en ole loninut isosti. Ne tulevat vasta toiseen KH:n numeroon sitten keväämmällä, mutta jos en nyt ala tomeutua asialle, niin se viivästyy ja viivästyy.

Putinin Venäjä ja sen valheet Ukrainan rajoilla; ymmärtääkö sitä tältä portaalta katsoja?

Pertti Kurikan nimipäivät pääsi kotimaankarsintojen ev.finaaliin.

Puutarhurin suuntaan "jäätynyt konflikti" jatkuu ennallaan.

9 pv maanantai

Jotain kaipuuntapaista unissa usein koen.

Muutaman blogistin julkaisuja tulee seurailtua. Taitavankin tekijän käsissä niillä on yleisinhimilliset taipumuksensa ja lankeavat samojen teemojen sämppääjiksi. Blogiareenoille syntyy vähitellen uskonnollisiin lahkoihin verrattavia jäsenkasaumia. Vuosia toimintaansa jatkaneesta blogistista kuoriutuu lahkopappi, tahi ylipapitar, ja seuraajista jalkojen nuolijoita. Muutamat besserwisserit nousevat korokkeelle pappinsa vasemmalle ja oikealle puolelle. Professori Jukka Kemppinen on yksi tunnetuimmista ja hänen seurakuntansa on kasvanut jo huomattaviin mittoihin. Kyllästyttää. Oma toimintanikin alalla tympii. Lohtu; minulta ainakaan ei nurinpuhaltamattomia kirjoitusrakennelmia koskaan synny.

Tämänaamuisella kävelylläni huomasin, että vasemmistoliitto on rempannut uuden propakandahuoneiston Kauppakadun päähän, lakkautetun bingohallin tiloihin, melkein vastapäätä poliittisen kartan toisen laidan kokoomusta. Eduskuntavaalit lähestyvät ja tukikohtia täytyy agitaattoreille rakennella. Missähän kepu paikallista hoviaan ruokkii? Demareille käynti on huomaamattomasti keskivaiheilla Kauppakatua, samassa korttelissa Intersportin ja muiden pikkuliikkeiden puristuksessa JHL:n naapurina. Vihreiden ja muiden pikkupuolueiden toimistoja en tiedä. Kommunistien rippeet kokoontunevat Luotikujan kapakoissa. Persujenkaan luo en osaisi suunnistaa jos nyt asialle laitettaisiin. Puolueena se kiikuskelee nyt  pienten ja "suurten" välimaastossa. Putoaa eduskuntavaaleissa vihreiden kannatuksen alapuolelle. Toivottavasti. Kokoomuksen alamäestä olen pelkästään hyvilläni niiden jättämiä mustelmia yhteiskuntaruumiissa tarkastellessani. Kepun kovaa nousua pelkään sillä se on kaivannaispuolue jolle eivät ympäristöasiat merkitse muuta kuin lumeluomua. Uskottavaa vasemmistoa meillä ei ole ollut vuosikymmeniin. Mikä politiikassa voisikaan olla pysyvästi "uskottavaa"? Kyräily.

10 pv tiistai

Lämpöasteita. Lumia puottelee peltisiltä katoilta kuin maaliskuussa. Tähän taloon naputtelin remonttivaiheessa palahuopakaton ja lumet sulavat paikoilleen niin että rännit lorisevat yötäpäivää.

Rapsutin tarjouslohesta (2,45 €/kg) suomut, pesin, fileoin ja panin paksumman puolikkaan alimmaiseksi vuokaan (ruotoja ei pois) suolasin kevyesti. Kuorin potut, lantun ja porkkanat ja pilkoin ne lohenpuolikkaan päälle. Maustoin valko- ja salottisipulilla ja morttelissa murskaamallani mustapippuritölömyllä josta siivilöin karkeat kuoriosat pois. Ohuemman fileen lätkäisin nahkapuoli ylöspäin kaiken päälle ja lorautin vielä tuorepuristamaani sitruunamehua sekaan sekä reilusti rypsiöljyä. Leivinuuni oli eiliseltä lämmitykseltä sopiva (180 ast) ja kun ruoka oli ollut iltaan saakka, loppuvaiheessa alumiinifoliolla peiteltynä uunissa, se oli hautunut niin, ettei paksuinkaan selkäruoto enää kaulaa hangannut kun sitä lappoi kitusiinsa. Alimmaisen fileen nahkakin oli sulanut ettei siitä kompostiastiaan joutanut kuin muutama laitimmainen riekale. Lantun antama vivahde on erityisen hyvä tässä sekasotkussani.

Kaupasta kävin salaattitarpeita. Piti maksaa creditillä joka kauhistuttaa aina vain. K oli kassalla ja vaihdettiin muutamat sanat keväisestä säästä.

Espoossa alkoi oikeudenkäynti 8-vuotiaan tytön murhaan johtaneista viranomaistoimista, tai oikeastaan niiden puutteesta.

Itäukrainassa valtiotason murhaamiset jatkuvat sillä välin, kun eurooppalainen valtaeliitti sukkuloi amerikoita myöten kyselemässä, mitä asiassa pitäisi tehdä. Putin pyrähti Venäjältä Egyptiin hakemaan tukea ja opastusta tyranninhankkeilleen; siellähän sellaisesta on tuoreinta kokemusta.

Mediassa on ollut amerikkalaisten arveluja Putinin "aspergerista". Sanoisivat perkele suoraan, että  Putin-merkkisessä tyrannikloonissa on erinomainen esimerkki psykopaatista joka ei hätkähdä lasten, vanhusten ja naisten murhaamisten näkemistä. Vaikka valta ja voima separatistiensa suhteen olisi hänellä sormiennäpäytyksen päässä, ei hän halua käyttää sitä koska kärsimys ei hänelle ole tunteen asia. Joku asioita tutkinut  varoitteli kuitenkin artikkelissaan vertaamasta Venäjän (Putinin) toimia Natsisaksan (Hitlerin) toimiin ennen toista maailmansotaa. Mutta minkäs teet kun vertaukselle yksiin käyvät historian tapahtumat kättä toisilleen lyövät.

11 pv keskiviikko

Aamulla 0, päivällä 5 astetta lämmintä. Tuuli lujanlainen. Lumipenkat vajuvat kuin maaliskuussa.

Kadotin lukulasini jonnekin kaupungilla käydessäni. Kävin kulkemassa jälkeni välittömästi ja kirjastoltakin kysymässä, mutta tuloksetta. Pitää huomenna käydä löytötavaratoimistossa. Vituttaa. Kalliit lasit. Näillä yleislaseilla joissa lukuosuus on neliönä alalaidassa, ei kauaa pysty kerralla lukemaan, tai mitään muutakaan tekemään. Vastus tämäkin taas. Milläs ostat uudet?

Minskissä Putin, Porosenko, Holland ja Merkel istahtivat illasta saman pöydän ääreen pohtimaan Ukrainan sotaa ja sen lopettamista. Putin ja Porosenko kättelivät vaikka ilmeistä näki, kuinka niiden teki mieli pyllistää toisilleen.

Eilen kehitysvammaillan keskusteluun olisin lähettänyt pottuiluviestin, mutten osannut sitä pirun witteriä enää käyttää. Esakusterin ovat siirtäneet Siilinjärveltä Vesannolle palvelutaloon ja olisin piruillut jotain soteperseestä. Kusteri on asunut kuitenkin Siilinjärvellä yli 40 vuotta, siellä ovat vielä elossaolevat veljet ja isän ja äidin haudat sekä kaikki tutut paikat. Halvempaan asuminen varmaan on, mutta onko se oikein? Ikävää potevat kehitysvammaisetkin, ja ehkä rankimman kautta, sen minä kyllä tiedän.

12 pv torstai

Tänäänkin plusasteita, kova tuuli ja liukasta kuin maaliskuussa. Poikaoravat juoksevat jo kiimarauhaset turvoksissa tyttöoravien perässä. On ne vikkeliä väkkäröitä pyöriessään puidenrunkojen ympäri ja ylös-alas. Noinkohan ihmislajikin on käyttäytynyt vielä bonobon serkkuna liaaneissa kiikkuessaan...

Silmälaseja en löydä enää mistään, eikä kukaan ole niitä töytyyttänyt löytötavaratoimistoonkaan. Kävin Instrussa kysymässä halvimpia mahdollisia. Maksaa sankoineen linsseineen 29€. Jos toisesta telineestä otan, niin halvimmat sangat 39€ ja linssit niihin 79€. Sitten pompahtaakin seuraavat jo satasiin eikä kai ylärajaa hinnoista löydy jos mirhamia taskuista vain löytyy. Optikko oli tarjouksessa 0 euroa ja sen tilasin huomisaamulle.

Luen välipalaksi kenraaliluutnantti W.E. Tuompon jatkosota-aikaista päiväkirjaa joka on viime vuonna uudelleen julkaistu. Edellinen 1968. Helppoa luettavaa Olavi Paavolaiseen verrattuna. Tuompo ei mainitse kertaakaan Paavolaista merkinnöissään, mutta päinvastoin Olavilla oli useitakin merkintöjä ja luonnehdintoja muiden kapiaisten ohella Tuompostakin. Melkoista toistensa nuoleskelua ja ärhentelyjä se on ollut herrojen elämä, ja juopottelua vaikka kaikkia ryyppyjä Tuompo tuskin on muistiin merkinnyt. Huvittaa niiden mitalien kanssa ketristely myös.

Luettavana olleista kirjoista Murtuneet mielet on yhä kesken, muita olen vienyt jo pois ja lisää tilannut. Lauri Kr. Relanderin jätin kesken lukemisen, oli liian painava kirja pidellä ja liian paljon sellaista lauseiden rimunramua, jolle en omassa tajunnassani sijaa löydä.

Yksi tilaamani kirjaston kirja on Touko Perko-nimisen historiantutkijan kirjoittama A.I. Virtasen elämäkerta. Sen arvostelun huomasin Suomen Kuvalehdestä. Teoksella ei muita varauksia ollutkaan kunhan edelliseltä lukijalta saapuu.

Minskin rauhanneuvotteluissa saivat aikaan "hauraan" aseleposopimuksen jonka pitäisi alkaa la-su-välisenä yönä. Tykit siellä ovat silti vain kiihdyttäneet murhaavaa toimintaansa. Venäjältä ovat ajelleet kymmeniä panssariajoneuvoja ynnä muuta kalustoa rajan ylitse kapinallisille Itäukrainaan. Millainenhan ketunhäntäpehko Putinin kainalosta vielä paljastuukaan kunhan, ja jos, "rauha" sille maailmankolkalle laskeutuu?

13 pv perjantai

Kävin aamulla optikolla. Vasemmassa silmässä oli tapahtunut edelliseen verrattuna pienenpieni muutos heikompaan suuntaan, 0,25 tai jotain se sanoi. Muuten ennallaan ja silmät "puhtaat" sekä paineet ok. Tilasin ne halvimmat 29 euron lukulasit. Parin viikon sisällä saapuvat.

On se Hector iso mies. Oli Citymarketissa asioilla ja meni lihatiskille suoraan kärrynsä kanssa. Mitähän se täällä teki? Samassa siihen tuli K jonka kanssa vaihdoin lauseita ja yst.pv toivotukset. Olin Eliaksen kanssa kananmunien hankintareissulla.

Ukrainan itäosissa on kuollut ja haavoittunut taas siviilejä. Mitä ovat ihmisten laatimat lait kun ne menettävät merkityksensä sotaa rakastavien päästessä mellastamaan? Kuka tappaisi tappajat ... sukupuuttoon? Naiset, äidit, lakatkaa synnyttämästä, ei kai ne muuten  lopu koskaan.

Lämmitin päivällä uunia. Myöhällä illalla paistoin 2 marjapiirakkaa omatekemällä pohjalla. Yritin katsoa telkkaria, mutta ei siellä ollut kuin ennen nähtyjä kohelluksia. Luin sitten Tuompon loppuun. Kesken se tuntui jäävän muutenkin. Olisi saanut jatkua asemien purkamisen ja saksalaisten lopullisen tappion ja Lapista pois hätistelemisen ylitse. Liekö Tuompo kirjoittanut päiväkirjaa vain siihen saakka, kun joutui siirtymään valvontakomission epäilyjen alta Mannerheimin käskystä Ruotsiin? Lopettiko muka piintynyt kirjoittaja muistiin merkkaamisensa kuin seinään kun käsky kävi? En usko. Pintaraapaisuja todellisuudesta silti kaikki vaaranaikojen päiväkirjat joita vastuussa olevat ovat rustanneet.

14 pv lauantai

Pikkupakkanen. Pumpulilunta oli satanut yöllä tasaisen tuiskuttamattoman kerroksen jäisien tantereiden päälle. Panin aamulla uuniin silakkasipulikasvispadan. Oli lämpöä vielä 130, mutta arinahan on aina kuumempi ja niin muutaman tunnin hauduttelun tuloksena oli jälleen halpaa ja hyvää syötävää. Keitinpottuja lisukkeeksi ja marjatorttua jälkiruuaksi.

Kävin kirjastossa. Vein Tuompon ja lainasin HS:n ulkomaan reportterin Pekka Hakalan vuonna 2008 julkaiseman kirjan Suuri ja sekava Venäjä. Olen kerennyt sitä jo muutamat kymmenet sivut lukea. Selkeää tekstiä. "Neuvostoliittoa ilman Ukrainaa ei voi olla", on yksi lause jonka nyt irrotan selitysosastaan tähän. Entä jos käsittämäämme Neuvostoliittoa ei ole ollutkaan kuten kirjassa aprikoidaan? Tai että jos on ollut, ei Neuvostoliitto ole kuollut, vain "kutistunut"? Putin on siis päätellyt, että olkoonpa kotimaansa nimi mikä hyvänsä se suuruutensa vuoksi, ja sen tueksi vastaan muu maailma tarvitsee ehdottomasti Ukrainan.

Kirjastolta tullessani näin Tsaikan lasin lävitse, että Khaled istuu siellä tyttärensä kanssa kahvilla. Menin jututtamaan. On eronnut suomalaisesta vaimostaan ja muuttanut Lempäälään. Saanut töitä Ideaparkista sieltä. Oli tapaamassa tytärtään. Jututin nyt myös Tsaikan omistajanaista joka on kotoisin Vuokkiniemestä, mutta omaa suomalaiset sukujuuret. En aiemmin olekaan käynyt tuossa teehuoneessa.

Tänäkään iltana ei telkkarissa ollut paskaa kummempaa. Uutisissa kertoivat Tanskassa sattuneesta ammuskelusta. Yksi kuollut, muutama poliisi loukkaantunut. Ampuja karkuteillä. Kohde oli kai ruotsalainen pilapiirtäjä Vilks. Pariisin tapaus sai siis jatkoa.

Vrk on nuljahtanut sunnuntain puolelle joten on aika julkaista vajavaiset mietteensä ja tapahtumat viikon varrelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti