perjantai 8. maaliskuuta 2024

in memoriam niin monille

23.2.2024 perjantai

Lasken huoneenlämpöiset munat kiehuvaan veteen. Seitsemän minuutin päästä kaadan veden tiskialtaaseen ja lasken munille jääkylmää vettä. Arkisen yksinkertainen resepti kahvinkeiton ja teepussin kuppiin laskemisen lisäksi, mutta ihmeellisesti se vain pieniä kiistoja synnyttää. Yksi haluaa yhdeksän minuutin munat, toinen kymmenen, minä seitsemän ja yhdelle ei ole väliksi, vaikka kiehuisivat 15 minuuttia.

Eräs kaverini aloittaa keittoajan laskemisen kun laittaa munat kylmään veteen, minä vasta kun vesi kiehuu. Eikä tavoista tarvitse perääntyä koska lopputulos on se, mitä kukin tavoittelee.

24.2.2024 lauantai

Kaksi vuotta täyttä sotaa Euroopassa. Miljoonien uhrien ja suunnattoman materiaali- ja luontotuhonnan sijasta olisi maailma päässyt yhdellä täsmätapolla jos yksikin Moskavan Zaatanan lähikätyreistä olisi viime hetkellä kääntynyt ja viiltänyt hallitsijaltaan kurkun auki. Ja vaikka kurkunviiltäjä olisi itsekin siinä samassa päässyt hengestään, olisi se ollut parasta ennaltaehkäisyä milloinkaan.

Hesarissa ulkomaantoimittaja Pekka Hakalan artikkeli Ukrainan sotaan sortumisen syistä. Oman tietämykseni määrällä en kykene vastakarvaan asettumaan Hakalan analyysin edessä.

Sen olen oppinut tähänastisina elonvuosinani, että hmislajin pahuus on ajastaikaan muuttumaton vakio. Mellastettuaan hetken, pahuus vetäytyy lepoon, mutta sen on planeetan uumenissa uinuvan tulivuoren lailla päästävä aika-ajoin, kuin sen ajanlaskimeen säädettynä jälleen purkautumaan. 

Ihmislajilla mahdollisesti esiintyvä hyvyys osoittautuu kertatoisensa jälkeen kehityshäiriöksi. Pahuuspuolen rakentamaksi lumiukoksi. Joskus hyvyyden ilmestyminen on vain joku äititeresa joka kulkee kuin häpeänhuntu päässä raivoavan väkijoukon keskellä ja vain vaivoin säästyy kivittämiseltä.

Hyvyyslegendat, kuten mahdollisesti olemassakin ollut puuseppä Jeesus, ovat pahat rakentaneet jotta saavat välillä anteeksi pyytää pahuuttaan kun se välillä alkaa syntysynkkääkin mieltä ahdistaa. Sittenpä veriset orgiat saavat jälleen jatkua.

25.2.2024 sunnuntai

26.2.2024 maanantai

...ei mittään! En edes munia keitellyt.

27.2.2024 tiistai

Jos palstamillimetreinä mitataan, niin järisyttävin uutinen tällen päivällen on kuplettilaulaja Jaakko Tepon on eilen huokumisen ehtyminen Joensuussa. Siis kuolema.

71-vuotiaaksi hän eli eikä se mitätön mitta ole niillä yläsavolaisilla, rasvassa marinoiduilla, perityillä elintavoilla. Hänen merkityksensä jäädä kulttuurimme värirannuksi täyttyi kuitenkin jo liki 30 vuotta sitten kun laulunsa olivat lauletut.

Tarina on kuin minkä tahansa ammatin omaavalla kun jää eläkkeelle syystä tai toisesta: Loppumatkat taivalletaan menneitä muistellen, tai lototen, raveja seuraten. Miten milloinkin.


Militarismi on nyt in. Siitä ei kupletteja kirjoitella. En minä ainakaan ole havainnut vaikka aihe olisi ylen väkevä, verenpunainen ja rannutettu tuholaislajimme tappokoneistojen  maastokuvioilla.

Ns. rauhandemokratioissakin militäärinen uho nostelee kumpujen öistä pääkalloja. Asialla ovat ammattisotilaat joiden on täytynyt hävetä murhaavaa ammattiaan ja pitää vuosikymmeniä profiiliaan matalalla, mutta ovat heti laukalla kuin talven jälkeen navetasta laitumelle päästetyt naudat. (Hevosiin niitä ei voi verrata, sillä mitään jaloa kirmaamisessaan ei ole.) 

Samuli Paronen:

"Kun demokratia pukeutuu univormuun ja nostaa salkoon lipun, on paras selvyyden vuoksi antaa sille uusi nimi."

28.2.2024 keskiviikko

Kävin lämmittämässä Um uunin.  Ilmojen puolesta tasainen, harmaanturvallinen pilvipouta. Yksi aste pakkasta. Lumikengillä kesti hanki kävellä joten kävin metsässä jonkinmoisen lenkin. Juhanilassakin pistäysin pitkästä aikaa. Laari lupasi käydä traktorilla pihan aukaisemassa. Tai sanoo Jannelle, että käy.

Tullessa toin S&M:n porukoilta kilotolokulla eräille sotkamolaisille kuhafileitä ja säilykkeitä ja Seppäsen muorille tänne Kniin kuhia&mateita.

Mennessä kymmenisen kipaleen naarasteeriparvi ja yksi riekko Tiilikkajoensuoralla sorahippusia tieltä kivispiiroihinsa keräämässä. 

1.3.2024 perjantai

Kumpi on päivän merkittävämpi tapahtuma, uuden presidentin (Alexsanteri Stubb) virkaanstujaisjuhlallisuudet kotimaakseni sattuneessa, toistaiseksi ns. vapaana pysytelleessä Suomessa vai julman tyrannin hallitsemassa naapurissa valtiokoneiston murhaaman oppositiopolitiikko Aleksei Navalnyin hautaus Moskovassa?

Vaikutuksiltaan veikkaisin jälkimmäistä. Suomen presidentti on vain shakkinappula jota aina kuuden vuoden jälkeen yritetään kammeta paitsioon. Ja siirtyykin pakottamatta viimeistään 12 vuoden kuluttua. 

Kotimaansa tyranniaa vastustaneesta lajimme edustajasta Navalnyista tuli murhansa myötä kuolematon kuin Stalinin Vankileirien saaristoista kirjoittaneesta Aleksandr Zolzhenitsynistä. (Kuolemattomuus on tosin pelkkä illuusio kaikissa tapauksissa.)

Etunimissään edellä mainituilla on jotain yhteistä: Alexsander, Aleksei, Aleksandr.  

Kärsimysten määrässä vain kahdella jälkimmäisellä on yhteneväisyytensä. 

"Meidän" Alexsanterimme on kultalusikka suussa syntynyt ja myöhemmin hopealla tönkkösuolattu uraputkiohjus jonka henkilökohtaisin kärsimys on toisinaan esiintyvä ummetus. Alexsanterimme on pullamössöä mainittujen toisinajattelijoiden rinnalla ja tuskin jatkossakaan tikkuja kynsien alle työnnellään jos ei hänen oman kotitupansa oikeistopolitiikka tuostaan radikalisoidu. Uhkaavalta kyllä näyttää kun äärikonservatiiviset populistipuolueetkin sekaan ovat soluttautumassa. Ja vieläpä koko unionin alueella.

2.3.2024 lauantai

Leipomista ja ruuanlaittoa heti kello neljästä alkaen: Pauluksella 20 v. synttärit.

Uunissa paistoin savulohipiiraksen, riisipiirakoita ja kanaohrariisipadan.

Hannele ja J käviät ja Anelma päivänsankarin kavereiden lisäksi. Mummi ei ole uskaltanut syrjätietä lähteä tulemaan kun siellä pahat polanteet. 

Flunssa nenään rantautumassa!

3.3.2024 sunnuntai

Pitkän, ankean talven jälkeen viimeinkin Unimäessä. Heräsin aamulla jo kolmen jälkeen laittautumaan ja olin täällä kahdeksan hujakoilla. Mökki oli vielä lämpimän puolella. Poltin pari uunillista halkoja ja pidin hellassa tulia niin nyt täällä on ihan vari. Saunankin lämmitin. Vedet tulivat tällä kertaa ilman sulatteluja kun syksyllä puhalsin vesijohdon tyhjäksi ja tulppasin.

Vinha on hyvillään vapaudesta vaikka sillä on isosti vuotava "rönttäkelikausi". Hanki, joka kestää koiraa ja minuakin kun laitan lumentallustimet jalkaani täplittyy koiran perässä punaisin merkein kuin Kutsetin mies olisi leimasinväriä ruikkinut kulukkiissaan.

Yksi Ylen kuuluttajista Maria Junger (50) on kuollut. Mikähän hänet nuin yllättäen tappoi?

Gazassa on kuollut yli 30 th ihmistä pommeihin ja muuhun väkivaltaan eikä loppua sillekään, pääosin lapsiin kohdistuvalle teurastukselle ole näkyvissä. 

Sodilta ei kohtuutta pysty kukaan vaatimaan. Tätä taustaa vasten ei voi olla vakuuttunut siitä, etteikö venäläinen verilinko katsoisi aloittamansa Ukrainan maaperällä käytävän teurastussodan häviämisnikamassa viimeisenkin valttikorttinsa jolla uhkaillut on.

Saatana tämän flunssan kanssa!

4.3.2024 maanantai

Niin se taitaa olla, että joka kevät kun Unimäkeeni saavun tuon seuralaisekseni kunnon flunssan. Tällä kertaa myös yskittää saatanasti. Kuume nousee. Piähän koskoo!

5.3.2024 tiistai

Olipa unetkin räkäisiä. Keskellä Jerry Cottonin Manhattania huuhastelin sankon kanssa keräten ympärilläni parveilevilta ihmisiltä ysköksiä ja kun sanko oli täysi, laitoin siihen vihreän silikonikannen ja joku sanoi minulle sisällön menevän pakastettavaksi. Jäätyneestä kartiosta leikellään aikanaan siivuja jotka lähetetään laboratoriotutkimuksiin kaikkialle maailmaan. Tuskallisinta kuitenkin oli, ettei sankollisen toimittaminen eteen päin edennyt yhtään mihinkään...

6.3.2024 keskiviikko

Ei ala olo helepottaa. Yskinyt olen yläkroppani kipeäksi. Kuume ei mahdottomiin ole tällä kertaa kiipeillyt, mutta 38,5 on sekin voimattomaksi tekevää. Yskimisenpakko pahinta.

7.3.2024 torstai

Tänään on ollut jo helepompaa. Vanhin S toi linkoamatonta luomuhunajaa ja kun sitä laitoin suuhuni lusikallisen niin kohta loppui kurkunpään kutitus ja yskä helpotti. 

Jaksoin lumikenkäillä neljän km lenkin Karisuolle jonka lävitse ruskeavetinen, Isosta Karilammesta lähtevä ja Keyrityn Karilahteen vuosisatoja-tuhansia liritellyt Karipuron uoma kulkee. 

Siellä majavat olivat edelleen omissa, hangen- ja vedenalaisissa hommissaan hääräilleet ja vain silloin tällöin kulkuaukoistaan puita kaatelemaan ja pajukoita järsimään nousseet. Liekö nuita enämpi kuin yksi, se ei jäljistä selvinnyt.

Viime keväänä olivat metsästäjät monena yönä vahtaamassa, mutta jospa ne eivät ole silloin onnistuneet. Nytkin oli joku hiihdellyt paikkoja tarkistelemassa.

Metson näin, myös tuoreet ilveksen jäljet. Susi oli kulkenut nuoskalumen aikaan aiemmin, tai ehkä kaksi sutta kun vastapäisellä aukeanlaidalla olivat toiset jäljet.

Vinha oli aika uupunut loppumatkasta. Kovan hangen pinnalla oleva tuoreempi lumihöytyvä kerrytti sen anturoiden väliin paakkuja ja kipeältähän ne tassuissa tuntuvat.

Viime päivinä on kerrottu uutisissa Lapinlahden suursalametsästyksestä, että poliisitutkinta on pääosin valmistunut ja nytten odotellaan tulevaa tuomioistuinkäsittelyä. 34 miesttä siinä leivättömän  pöydän ääreen joutuu ja jos näyttöjä löytyy, myös avustajajoukkoa kertyy.

Sitä ei tästä järjestäytyneestä porukasta kerrota, että taustalla on uskonnollistaustaisista lestadiolaisista kyse. Porukkaan ei ole muunuskoisia tai uskonnottomia hyväksytty/kysytty. Lie kuviteltu, että kyseisen äärijärjestön sisällä tapahtuvat aiemmatkin laittomuudet ovat salassa pysyneet, niin eihän sitä kärähdetä tästäkään, maallisemmasta rötöstelystä.

Lähteeni edellämainitusta tiedosta pidän omana tietonani. Se ei ole savolaisen huhumyllyn tuotosta vaan salametsästysvyyhden paljastumisen alkulähteiltä.

Hesarissa Ilmari Käihkön "Sotilaan päiväkirjan" tiimoilta artikkeli . Ensiksi siitä oli Ylen sivuilla aiemmin. Kirjoitin minäkin jälkirimpsuun pikkutekstin:

Käihkön kirja on tervetullut tässä "Natonikamassa".

Sotimisista kirjallisuutta riittää, mutta sotilaskoulutusajoista ja reservinkertauksista saisi enempikin palveluksen suorittaneiden, kirjoittamaan kykenevien tekemiä raportteja ja romaaneja ilmestyä. Tosin lukemisaktiivisuus nykyisin on melkein nolla, mutta ehkä pikku kohun saattelemana aina joitakin innostaisi.

Jatkuvasti päivittyvät, kovalla faktalla, tosipohjaisella ja taustoitetulla kritiikillä varustetut kirjat olisivat erittäin tervetulleita kun ajattelee, millaisesta valtavasta koneistosta on kyse ja jossa yksilö ei juuri koskaan ole muuta kuin mahdollista tykinruokaa jos kansakuntana tositoimiin joudutaan.

Käihkön uuden julkaisun rinnalle nyt luettavaksi voisi suositella Pentti Haanpään "Kenttää ja kasarmia" ja Timo K. Mukan "Täältä jostakin" romaaneja. Eikä pahaa tekisi kerrata kirjailija Paavo Rintalankin esittämiä kriittisiä arvioita aikansa sotalaitoksesta.

Näiden äärellä voisi lukija samalla miettiä, että onko puolustuslaitoksemme sisällä lopulta edistytty paljoakaan itsenäisyytemme vuosikymmeninä vai samoissa juoksuhaudoissako, ainakin henkisesti, ryömitään kuin mistä esimerkiksi Haanpää kirjoittaa.

Oma armeija-aikani sijoittui 1979-1980 enkä kovin mairittelevaa teosta kuljetusjoukoissa suoritetusta ajasta aikaan saisi jos kaikki ne näkemäni ja kokemani laittomuudet julki laittaisin. Kantahenkilökunnan alkoholin julmetun käytön ja seurausten kuvaamiseen menisi tekstistä varmaankin puolet tilasta. Ja myöhemmin kertausharjoitukseni olisi oma lukunsa siinä trilogiassa.
9.3.2024 lauantai

Puoli viideltä on vielä melkoisen pimeää. Nousin äsken puuron ja kahvin laittoon. Raapaisin uuniinkin tulet.

Romuskan selkä lie taittunut, ei yskitä, ei kolota ruppia. Heräillessä päätä vähän särki, mutta ohitse sekin meni.

Unessa oli niin julmetun suuri sirkkelikaappa, että sen päällä pystyi kiipeilemään. Se toimi automaattiohjauksella ja kun lähti itsestään käyntiin, en tiennyt kuinka sen saa sammuksiin.

Toisessa unessa oli musta Mersu joka ei ollut auto vaan isohko vene Mummolanrannassa. Outoja olivat senkin unen käänteet.

Eilen tein vanhoista Rellunpippanan renkaista halkojenhakkuukehän. Kokeilin jo muutamien pölkkyjen verran ja tarkoituksensa se ajaa. Saisivat olla pienempituumaiset renkaat. 

Pölökkyjä on melkoiset läjät jälleen kerran. Laaria ei ole traktoreineen näkynyt. Lapioin sen verran lumia pois, että hommiini pääsen. Jo maanantaina hakkasin pihatiensuun jäätyneen penkan pois ja lapioin&kolasin autolle kolon. Just kerkesin ennen kuin kuumetauti vei puhdin.

Aurinkosähköä on riittänyt ensimmäisen viikon tarpeiksi vaikka ei ole paistanut kuin muutaman tunnin iltapäivisin.

Maan halitus ja Ay-liike ovat tukkanuottasilla, mutta niin täytyy ollakin vaikka kuinka kaljuja jo ennestään olisivat. Oikeistovetoinen hallitus yrittää selvästi autoritääriseen valtaan, siitä ei mitään epäselvyyttä liene ja sille kuuluu laittaa raamit.

Nykyisen hallituksen kokoonpano on kuin kotitarpeista koottu haulikontäyteinen: Karkeita hauleja ja mäntysuopaa.

Kovia ovat keinot oltava sitäkin paukkua vastaan.

Jos oloni vakiintuu terveydeksi niin illasta pitänee lähteä Napikselle humpalle.

torstai 22. helmikuuta 2024

Hopealuodeille tarvetta

30.1.2024 tiistai

Vinhalle luisia ruokia. Ihmisväelle eilistä nakkisoppaa.

Pojilla koeviikko. Venyttelevät kokeiden jälkeen koululla ruokailuun saakka. 

Lehdessä oli uutisia kuvien kera epäkelvoista kouluruuista (Janakkalan makaronilaatikko), mutta eivät nuo pojat ole oman koulunsa kouluruokia moittineet. Se on aina kotio päin jos edes yksi ateria heille päivässä järjestyy.

Mulla koskee edelleen piähän ja vasempaan olokaan.

31.1.2024 keskiviikko

Kahdelle Allille terveiset. Täti, elikäs Varissuaren Alli kuoli jo kymmeniä vuosia sitten, etteivät nimppariterveiseni häntä enää tavoita. Telepatiaan tai muihin "kineettisten" yhteyksien olemassaoloon kun en usko, niin omaan pieneen mieleen elossaolevallekin terveiset jiävät.

Leutoni ilimat. Eilen oli plussalla, nyt muutama aste pakkasta. Lämmitin uunia-takkaa, eestä ja takkaa.

Mummi ja ukki kävi. Ressu kuskasi.

Meinasin käydä jo ääneni luovuttamassa, mutta enköhän kerkiä vaikka huomennakin. Ei se nro 10 yhdessä yössä 8:siksi muutu.

1.2.2024 torstai

Pauluksella vapaapv koulusta. Lähti aamulla varhain eka työkeikalleen Vaasaan.  Rankka päivä kun heti huomenna on jo seuraavat ainekokeet.

P tuli Vaasasta kymmenen aikoihin nyt illalla. Hyvin oli matka mennyt vaikka mennessä tuulta ja tuiskua.

Iänestin Prismakäynnillä Huavistoa.

4.2.2024 sunnuntai

Radioääni Olga Ketonen (59) on kuollut eilen. 

Ääniä tulee, ääniä menee. 

Äänien äänitteet säilyvät aikansa, ehkä jopa ohitse äänenpäästäjien olemassaolon. Ketään tai mitään ei kaiken mentyä ole niitä aktivoimassa. Ei ainakaan ymmärrä kuulemaansa. Vai mitenkähän voisi olla? Eihän hieroglyfejä tai nuolenpääkirjoituksiakaan aluksi osattu hahmottaa, ja kalliomaalauksetkin vilisivät ohitseruuheilevan metsästäjäkeräilijän silmissä väriviivoina vain.

Jos elämä ehtii ennen auringon täyssammumista viritä vanhan maailman tuhotuhkien seasta maapallolle uudelleen, niin...

Tieteentekijöiden ansiosta voimme monenlaisista dokumenteista "nähdä" miljardien vuosien taakse jälkeemme päin, mutta tulevaisuuden ennustaminen yhtä kauaksi eteen päin on mahdotonta. Ainoastaan kun "jos"-sanaa käyttäen luetellaan tuhon mahdollisuudet, niin varsinkin ydintalven ennustus kaiken loppumisena on milloin vain tapahtuvana uskottavin.

Hitaasti riuduttavaa ilmastonmuutosloppua on tarjoiltu sitäkin useilta alustoilta, mutta ei ihmismassa siitä halua kuulla yhtään mitään vaikka omissa käsissä onkin sen etenemisen jarruttaminen, jopa seisauttaminen. Jättäisivät rikkaatkin vain lentelemästä ja asettuisivat yltähypäten hienoiksi varusteltuihin kotiluoliinsa taloksi.

6.2.2024 tiistai

Sattuipas näin saamelaisten kansallispäiväksi: Näin unta eräästä tummastapienestä saamelaisnaisesta jonka tapasin joskus tulihtapaikoillani Lapissa. Unen tyttö oli Sàrá "sarvien" kanssa. Yli 40 vuotta siitä oikeasta kohtaamisesta, että aitoon muistijälkeen taisin unessa törmätä. Olisikohan se ruutuvihko jonkin lootan pohjalla vielä tallella johon tyttö nimensä väkersi, ja valokuvat?

Missähän olisin jos jo nuoruuteni harharetkien keskenollen olisin jäänyt Lappiin? Olisinko S:n, R:n vai A:n kanssa jatkanut hellustelua? Tai olisinko päätynyt erään "Kitkanviisaan" kanssa muikunpyytäjäksi Posiolle? Poronpurijaksi minua tuskin olisi huolittu "kirnuihin", mutta kodan olisin voinut poroheilalleni kyllä rakentaa.

TA soitti Sallasta, ja JN Ylitorniolta. Muutamat lappilaiset ovatkin niitä, joiden kanssa tulee juteltua enimmäkseen. Täällä asuva PP:kin on Ivalosta lähtöisin, kävi viime viikolla viimeksi tupamme kiikussa istuksimassa.

Hesarissa oli laajahko juttu poronhoitajista (saamelaisista) jotka oli aidattu Enontekiön seudulla 80 km pitkän aidan sisään valkolaisten toimesta 1800-luvun lopulla. Aidasta ei ole kuin joitakin paksumpia tolppia ja lahonneita riukuja jäljellä, perimätietokin on hukassa suurelta osin. Alkuperäsiväestön sortoa aitajuttu on ollut.

Toissapäivän lehdessä raportoitiin myös ylisuurten porotokkien aiheuttamasta tunturikasvustojen luontokadosta. Useat kommentit hyökkäsivät vähintään rivienväleistä saamelaisten kimppuun vaikka pitäisi tuotakin asiaa käsitellä yleismaailmallisena ilmiönä koska Homo sapiens-lajista on kysymys.

Mitä muuta me "lantalaisetkaan" teemme kuin tuhoamme ympäristöämme valtavalla volyymilla luonnon kestävyyteen nähden? Turistitkin Lapissa...

Oma kommenttini aiheeseen oli: Otsikot voisivat olla myös :"Valtavat turistilaumat ovat kuluttaneet Lapin tuntureiden kupeet lohduttomaan kuntoon" Ihmisten ahnehtivasta toimista luonnontuhonta joka tapauksessa johtuu kaikkialla. Eläimetkin on siinä prosessissa vain välineitä.

7.2.2024 keskiviikko

Perussuomalaiset on sekasikiöpuolue. Valtaan päästäkseen sille on kelvannut poliitttisen kentän kaikilta laidoilta mikä tahansa aatteentiilenmurunen muurattavaksi valtaistuimensa pönkäksi. Yhdenkään murusen ikiliimaksi siitä ei ole.

Tojotanrotteloon uusi katalysaattori ja etumainen lambada-anturi. Kun tulin korjaamolta pihaan, syttyi vikavalo taas palamaan. Ajoin takaisin ja mittarit näyttivät, että takimmainenkin haistelija on vaihdettava. Ensi viikolla se. Hintaa perkele tulee tällekin... Nyt meni 580€!

8.2.2024 torstai

KAKS:n mäellä fysikaaliterapeutin juttusilla kävin het uamusta. Venyttelyillä pitäisi päänsärkyä yrittää helpottaa. Pätevä neiti (en tiedä titteliä) siellä oli neuvomassa, mutta taidan olla toivoton tapaus mitä sitten käytännön venyttelyihin tulee.

Korvat kävin  sittä iltapvllä jälkitarkastuttamassa. Tulehdusta on edelleen oikeanpuolimaisessa. Siihen pirtusekoitteista lääkelinimenttiä viikon  kuuri.

9.2.2024 perjantai

Unen ingressistä luin muutaman rivin Martin Luther Kingin ja JFKenedyn salamurhista. Seuraavassa, syvennetyssä, kohokirjaimisessa tekstissä seisoi, että tavoitteenamme on saada hengiltä Moskovan Zaatana ja USA:n Trumppi ja viimeisellä, autereisesti väräjävällä rivillä huutava kysymys, miksi näiden paskaläjien kompostoiminen aina vain epäonnistuu?

Käsikirjoitus jatkui alaotsikolla: On maailmassa tarpeellisempia murhattavia kuin pieniä lapsia, naisia ja vanhuksia. 

Välillä joku jakoi pakettiautosta aseita, kranaatteja ja Kuopion Anttilasta ostettuja, halpoja drooneja pommeineen.

Sitten taas käteen tyrkättiin nivaska täyteen kirjoitettuja A-nelosia.

Luin: Käykää tappamassa Pohjois Koreasta se paksupoika Kim Jong-un ja Syyriasta hammaslääkäri al Assad. Tullessa pistäydytte tyrkkäämässä (ampumassa) Netanjahun samaan kuoppaan Hamasin mulkkujen kanssa. Kerkeätte varmasti käydä Iranissakin mutkan pamauttamassa hengiltä kaikki uskonnolliset johtajat ja Turkista lonttoposki Erdoganin ja Unkarista turpeaukko Orbanin.

Sitten unenliikuteltavan kyydistä astui elokuvaohjaaja rähjääntyneessä asussaan ja sanoi: Olisihan niitä muitakin, mutta tapetaan nyt aluksi papereissa mainitut ja katsotaan, mihin asentoon Maa-planeetta tämän täsmäteurastuksen jälkeen asettuu.

Esirippu.

11.2.2024 sunnuntai

Sänkistä vallanpeltoa kynnetään sitten seuraavat kuusi vuotta kun Stubb (=sänki) 13. presidentiksi niukinnaukin kiilasi. 

Homokammoinen, uskonnollisfundamentalistinen, länsirannikkoa myötäilevä Suomi syvälle sisämaahan saakka huokaisi helpotuksesta kun Haavisto jäi reensijalle näissä kisoissa. Myös KD-kansanedustaja Päivi Räsäsen kotona langetaan tänä iltana vuoteen vierelle polvilleen kiittelemään herraahyvää kun se näin armahti Linnanjuhlien kättelijöitä.

Stubbi kyllä kansainvälisissä vesissä uipi varmoin kroolauksin, mutta peräkylien asukkaiden elämistä se ei tiedä yhtikäs mitään. Ei kyllä tiedä Huavistokaan, että ei sen puoleen. Vaan eipä presidentin virassa niistä tarvitsekaan, kunhan nyt vain jotenkin pitävät kulisseja yllä muuhun mualimaan päin.

12.2.2024 maanantai

Poikien kopistelu koulutielle aamuisin ottaa pattiin, mutta koetan kestää. Ei sitä montaa vuotta enää jatku.

Hesarin uutisiin kommentointini meinaa mennä joka päiväiseksi vaikka tiedostan vankasti, ettei sillä yhtään mitään merkitystä maailmanmenoon ole. Niin kuin ei tällä bloginpitämiselläkään.

Alakuloa tuottavat kaikki muutkin sadattuhannet -miljoonat- "somevaikuttajat" ympäri internetin älinää täynnä olevan viidakon. Virtuaalipuissamme tässä kiikutaan ja kuviteltavissa oleva meteli on kuin fyysisillä sukulaisillamme oikeiden viidakonrippeiden jäännöksissä.

Tojotanrotteloon takimmainen haistelija ja nyt ei häiriövalo enään palaa. 154€ piti panna taas menemään ja nytten loppukuu jälleen rahattomana kutjotan. On se perkelettä, että mokomaan kapistukseen pitää rahansa tuhlata ennemmin kuin ruokaan ja asumiseen kun nekin maksavat niin, ettei tässä kohta tiedä, millä kaiken kustantaa. Puutarhurinkin palkka sujahtaa ihan vain porukan hengissäpitämiseen ja tämän asuinkolon kustannuksiin.

Kaikenlaiseen meidät on ahdisteltukin ettemme barrikaadeille jaksaisi enää nousta.

Ay-väki kyllä parhaillaan yrittää sitäkin, mutta siinäkin on enämpi yritystä kuin tulosta.

Me eletään nyt kapitalismikokeilun viimeistä vaihetta. Kun tämä kupla ilmastokriisin kliimaksissa poksahtaa, kaikki jäävät tyhjän päälle. Myös ne (tai erityisesti), joille suurin materiaalinen ja huvituksellinen hyöty tästä kaikesta on ollut.

Meistä kituuttajista sitkeimmät ehkä selviävät pitemmälle kunnes kuihtumus valtaa mielen ja kehon. Kun mulkutkin lopettavat tojimisensa.

Riutumalla kohdattavaan loppuun on tietenkin vielä ihmisen aikakäsityksellä huimasti matkaa enkä minä sitä ehdi näkemään, mutta kerkeän tätä kyllä surra koska näen sen jo tuolla mielikuvitukseni horisontissa kärypilviään nostattelevan.

13.2.2024 tiistai

Äidyin katsomaan Areenalta kuusiosaista "naapurilähiötrilleriä" (Houkutus naapurissa). Joltisenkinlainenhan tuo taitaa olla, mutta karsiminen ei olisi ollut pahitteeksi.

14.2.2024 keskiviikko

Täytetyt bataatinpuolikkaat haudutin uunissa. Laitoin toiseen puolikkaaseen paistinpannulla esipaistetun kuhasipuliaurajuusto täytteen ja toiseen pelkän aurajuusto-. G:lle ei kelevannut kummatkaan, mutta hälle oli eilistä muusiruokaa kanakastikkeella.

Tekisi mieli ruveta ruisleiväntekoa taas harrastamaan, mutta enpä vain saa aikaiseksi.

Hesariin :

Jo silloin, kun valtion eteen alettiin liimata sanaa "hyvinvointi" epäilykseni heräsivät sellaisen utopiayhteiskunnan täydellisenä onnistumiseen mahdottomana koska aloin jo hahmottamaan ihmiskunnan "onnellisuus"-kokeilujen rajallisuudet ihan jo lajimme periluonteen takia.

Olen kokenut sen ajan, kun enimmillään itsemurhien määrä Suomessa oli 1400-1500 vuodessa. Nyt luku on pysynyt jonkin aikaa alle tuhannessa, mutta vauhti kiihtyy, kuten tämäkin avuntarvitsijoiden hädän ammatissaan nähneen haastattelu todistaa. Ja se, joka avoimin silmin kulkee, näkee sen itsekin.

Niin kauan kun olen uutisia näistä lukenut niin yhtä kauan on huudettu apuun myös maan hallituksia, mutta yhtä kaikki tälläinen, poliitikoidenkin mielestä kategorioihin "rapatessa roiskuu"- ja "lillukanvarret" ei vallanpitäjiä yhteiskunnan alarappusten kuulumiset hetkauta. 

"Empatia ei kuulu politiikantekemisen työkaluihin" kuulutti ensitöiksensä nykyisenkin hallituksen eräs avainministeri.

Nyt kaaoksen merkit ovat luettavissa uudessa utopiayhteiskunnan luontiyrityksessä. Tälläkin yrityksellä on yhteinen, edelleen harhaanjohtava nimittäjä: "Hyvinvointialueet"

Tässäkin hyvinvointitilkkutäkissä ensiksi määritellään (riidellään) jokaisen erillisen tilkun johtajien, päälliköiden, johtokuntien ja muun virkakunnan palkat ja palkkiot sekä infran rakentamisen kustannukset ja vasta sitten aletaan ynnäillä, paljonko toimintaan itseensä varoja jää, vai jääkö ollenkaan. 

Näinä vuosina, kun tätä utopiayhteiskunnan sekasikiötä on suunniteltu miljardeja siihen hukaten, ovat tuhannet oikeasti apua tarvitsevat jo riutuneet hengiltä tai lopettaneet itse itse itsensä. 

Ennustan, että lähivuosina, ennen kuin hv-alueet ovat lähellekään valmiina auttamaan, kasvavat itsemurhaluvut samoihin, jo edellä mainitsemiini määriin muusta hyvinvointiyhteiskunnan  pahoinvointimenetyksistä puhumattakaan.

16.2.2024 perjantai

Venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on kuollut Siperialaisessa vankilassa. Hänet murhasi hitaasti kiduttaen Moskovan Zaatana (Kalsarimyrkyttäjä Vladimir Suuri) & kätyrit maailmanlaajuisiin toimiinkin kykenevä myrkyttäjäyhdistys.

Tojotanrottelo ei katsastusta läpäissyt. Vetoakseli&tuulilasi vaihtoon ja pari muuta pientä kohtaa korjata pitää.

Tilasin tuulilasin 350€ ja vetoakselin asennuksen + ne pikkujutut 120€. Nuo laitetaan kuiden vaihteessa.

17.2.2024 lauantai

Lunta on saanut kolailla joka pv.

Mielenongelmani on nyt raskas. Surrako yhden oppositiopoliitikon, Venäjä nimisen valtion murhakoneiston suorittamaa raukkamaista murhaa vai kymmenientuhansien lasten tarkoituksellisia täsmäteurastuksia Gazassa, Ukrainassa ja muilla sotatantereilla.

Kaikki nämä kelluvat öisissä unissani verihuuruisissa pilvissä ja kun aamulla herään, en tunne levänneeni ollenkaan. Ja päähänkin koskee koko ajan.

18.2.2024 sunnuntai

Olen kokenut tämän olotilan ennekin. Siitä on aikaa yli 30 vuotta. Nyt en töytäile tuskani ajamana ympäri maakuntia enkä nuole maamme rajateiden asvalttia autoni renkailla. Olen aloillani, mutta tuska astuu perkeleenä syliini joka saatanan aamu kun  kaikki muut ovat töihinsä ja kouluihinsa poistuneet.

Murhat ja maailmanlopun elkeet rävähtävät silmille joka päivä koska se on niin helppoa. Sen kuin vain koneensa aukaisee ja alkaa mediaa selata.

Viha vai suru, kumpi on suurempaa nyt mielessä?

Vihan kohteet on helppo osoittaa. Niillä ei ole enää edes naamioita tekojensa eikä itsensä edessä.

Surun kohteita on yhtä tuskallista katsoa. Noita kivi- ja soraläjiksi, raukkamaisten lajitovereideni kaukaa pommittamien kaupunkien alueita joissa ei ehjää paikkaa ole ja jossa muutamat vanhukset ja lapset kompastelevat...

Unissa minustakin tulee murhanhimoinen paskiainen. Haluan tappaa paljain käsin kaikki tyrannit ja heitä edesauttavat kätyrinsä ja vielä parempi, jos voisin nuotiolla niitä elävältä kärryyttää...

Viime yönä näitä kuvajaisia kulki ja kauhistuin, kun tunsin, että niinhän vain kykenisin nuo murhat tekemään jos se mahdollista olisi.

Mutta mitä ne kuvittelevat, jotka kykenevät avuttomia kohteitaan murhaamaan? Liikkuuko niiden päässä mitään inhimillistä? Voiko ne pikkulapsia vihata samoin kuin minä tunnen vihaavani Moskovan Zaatanaa?

19.2.2024 maanantai

Ei ole yhtään helpompi olla kuin eilenkään. Rahatkin ovat viimeistä penniä myöten kaluttu tileiltä elämiseen, mutta se on silti pienin murheeni nyt.

Jos olisi mahdollista, panisin kannet maailmaan päin avoinna oleviin päiviini kiinni ja häipyisin metsään.

Maaliskuun alussa menenkin, mutta vielä on näitä tahmaisia päiviä täällä kiduttava.

20.2.2024 tiistai

Ruokien laittokin ottaa etukäteen kuulaan hartioilla, mutta kun alkaa vain, niin kyllä se rauhoittaa. Tein kuha-kasvispadan johon lipsahti suolaa liikaa kun en ottanut huomioon liemikuutioita joita sulatin peräti kolmea erilaista. Mutta ei kait tuosta henki lähtene, ja sitä paitsi lisäsuola on Pan-merkkistä aina.

21.2.2024 keskiviikko

On sitä Navalnyista saanut artikkeleita lukea murheensa kuorrutukseksi. 

"Mihail" otsikoi Kirjeitä Venäjältä-viimeisimpänsä: "Itku loppuu pian-vallankumousta ei tule"

Muutaman päivän kuluttua venäläiset lakkaavat laskemasta kukkia Aleksei Navalnyin muistolle

Jos jokaisesta Gazasssa murhatusta lapsestakin kirjoitettaisiin yhtä paljon, niin ... mitä sitten? Mahdoton ajatuskin, mutta edes yhdestä, ja juuri nyt, akuutisti, eikä sitten postuumisti kuin Anne Frankista tai Reniasta.

Voi olla, että jossakin ilmestyvissä megaluokan lehdissä tai muissa medioissa kirjoitetaankin, mutta ei ne minulle täällä avaudu.

Mutta miksi niitä pitäisi saada lukea? 

En tiedä.

En tiedä.

Kirjoittivat jo Navalnyin kuolinsyystä epäilyn, että hänet on tapettu lujalla iskulla sydämeen, elikä taatulla ja koetellulla "KGB-tekniikalla".

22.2.2024 torstai

Tänäiltana minua katsoo Hesarin etuaukealta Aleksei Navalnyin äidin surusta tummanpuhuvat kasvot. Hän on saanut pikaisesti käydä vilkaisemassa ruumista, mutta haudattavaksi poikaa ei ole luovutettu.

Ja samaan aikaan Navalnyin tappamisen murhakoneistoonsa ohjelmoinut Moskovan Zaatana kekkuloi onnessaan Kazanissa juhlimassa... Miksei yksikään tuon mitättömän näköisen, siansilmäisen hirviön ympärillä taputteleva mene ja käännä siltä niskoja nurin! Miten JFK saatiin tapettua, mutta oikeasti sen tarpeessa olevaa monsteria ei?

Trump-niminen p.läjäkin yhä elossa!

"Shakaalien" pyssyt ovat ruoseessa kun niitä oikeasti hopealuoteineen tarvittaisiin.

sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Kompostoitavaksi valmiina

23.1.2024 tiistai

Viiden litran kattilallisen tein kasviskanakeittoa.

P on paremmin mielin nyt, kun selvitteli koululla asioitaan opettajien kanssa ja sai heiltä rohkaisua jatkaa lukion muutamat aineet loppuun. Oikeni vissiin nukkumisaikataulukin paremmaksi.

Jollekin kääntyi ripsi luomen alusta ärsyttämään kun lukaisi edellisen postaukseni otsikon. Sanoin hälle, jotta lukaiseepipa myös sen jäljessä rönsyilevän tekstikimaran, niin ehkä sille selitys löytyy.

Ei se mikään älyllinen sipaisu olekaan, mutta noinhan niitä klikkejä laaditaan. 

Yksiviisarinen Tuomiopäivänkello on pysynyt jonkin aikaa 90 sekunnin päässä keskiyöstä. Hujahtaakohan se sitten kerralla tuon toistatuntisen lopulliseen pykälään jos jossain päin ydinlataus sysätään matkaan?

Pelkästään ilmastokatastrofin käyrää jos se seuraa, liike on hidasta, mutta tulos kiduttavien odotusten vuosien jälkeen sama.

Eräs tyranni, jolle kellosepän valtuuksien hankkimiset ovat ykshailee, saattaa jouduttaa sekuntiviisarin liikettä tahallaan ja sitten kaikki tapahtuu kivuttomammin.

Kompostiastia hangen sisälle säilöttynä toimii ylitsehyvin. Lienevät alimmaiset töhkät tuhkana jo. Jätesangollinen tiukkaa tavaraa muuttuu viikossa olomuotoon josta ei enää banaaninkuori kahvinporoista erotu.

24.1.2024 keskiviikko

Eilen satoi paksusti lunta ja leutoni. Pihan kolaaminen kävi työstä ja vasta tänään sain loputkin kinokset siirreltyä.

Vasen olkavarsi on saatanan kipeä.

Nyt kuulen jälleen yhtä kehnosti kuin ennenkin, eli siis kuulen jotain vasemmallakin korvalla. Sen betonoituneen korvavaikun liuotushoito laukaisi äänille kanavan. Tulehdusta on jäljellä joten jatkan antibioottihoitoa muutaman päivän vielä.

P sai soiton työpaikasta. Jospa liikettä niveliin siitä aiheutuu. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa kun tuntui kovin kummalliselta ne järjestelyt. Eikähän siinä voikaan ennen koulun kokonaan loppumista tehdä kuin satunnaiskeikkoja. Sitten voikin ajella vaikka vyötäsoleta ensi tammikuun armeijaan lähtöön saakka.

Vituttaa sen yhden presidenttiehdokasnuljakkeen kiriminen kolmanneksi. Tiktok-kansanvallanvääristymä uhkaa tätäkin maapallon pintaan piirrettyä rukkasenkuvaa ja sen aitausten sisällä majailevaa kansaa.

Saksassa, kansallissosialismin syntysijoilla ovat heränneet vastustamaan natseja, mutta meillä nuolevat näiden omien sinimustaruskeita perseitä oikein urakalla kun eivät ymmärrä historiasta yhtään mitään.

Kannattajiensa nuolemisen aloitti kylläkin JH-a scriptassaan, mutta eiväthän ne nuoltavat sitä tajua kun totaliatarismin syntymekanismit eivät ymmärrykseen saakka kiipeile.

25.1.2024 torstai

Onpa ollut mielelle tahmainen päivä.

Kanakeitto loppui jo eilen. Tein nauhamakaronipastaa ja siihen jauhelihakastikkeen. Luulin sitä jäävän huomisellekin, mutta mitä vielä. Paistoinpa sitten kuhaa uunissa ja haudutin ohrapuuroa ison padallisen.

Ukrainalaiset (?) ohjukset pudottivat Belgodrodissa venäläisen hävittäjän kirkonkylän takaiselle pottupellolle. Nyt sitten Moskovan se yksi lonttoposkizaatana "kutsui" YK:n hätäkokouksen koolle  ja väittävät koneessa olleen ukrainalaisia sotavankeja peräti 65 päätä.

Ukraina voisi kutsua samoilla kriteereillä hätäkokouksen jokaiselle päivälle kun venäläisterroristit riehuvat sen ilmatilassa ja maankamaralla särkien infraa ja elävää elämää tauotta.

Miksi vitussa kukaan ei ammu sitä lonttoposkiulkoministeriä kun se kokoukseen tallustelee! 

Miksi niiden mätäaivojen lentokoneet pysyvät ilmassa eikä edes vahingossa ne ohjusten kohdalle lennä! 

Eikö kukaan tekninen nero osaa rakentaa niin pientä pörriäsidroonia joka pääsisi Moskovan Zaatanan ympärilleen kyhäämästä "turvaverkosta" niiden täyspaskojen korvanjuureen räjäyttämään maailman tuhoa haluavia, sairaita aivoja kuorruttavan luukopan sirpaleiksi!

Tyranneja kohtaan tuntemani murhanhimo kasvaa kun näiden joukkomurhaajien teot ovat alati silmäiltävänä.

26.1.2024 perjantai

Piänsäryssä.

26.1.2024 lauantai

Piänsäryssä.

27.1.2024 sunnuntai

Vaalipäivä. Saas nähdä, kuka Mäntyniemen herraksi nousee. Rouvaa sinne ei valita sillä naisehdokkaat ovat jo marginaalissa. Li Andersson olisi ollut kertalojauksella piristys herrakansan harmauteen, mutta kun edustaa ns. väärää poliittista sektoria, niin tulos on ennalta määrätty. Ennakkoääniä laskettaessa meni kuitenkin ohitse demarien Urpilaisesta. 

Essayah olisi voinut säästää ilmakehää kun ei olsi asettunut ehdolle lainkaan. Niin kuin tyystin joutava sirkustelija Harkimokin.

Sanovat kyllä, että demokratiaan kuuluu turhuuskatalogienkin esittelyt, mutta kalliiksi se tulee.

Aamun Hesarista luin selkeän katsauksen Gazan kaistaleen historiaan ja miksi hirvittävyyksiin yltynyt tilanne siellä maksimiinsa viime aikoina yltyi, ja että toivoa ei paremmasta siellä eläjille ole näköpiirissä. Helpommalla pääsisisivät kun kaikki gazalaiset tekisivät itsemurhan vaikka Israelin pommeilta säästyisivätkin.

"Hiekkaerämään hurmaava joukkoitsemurha", siinäpä katastrofielokuvalle uudet ainekset.

Iltasella myöhällä

Ajelin aamupvllä takan lämmitettyäni Um. Kävelin vävyn ajelemilla m.kelkan urilla metsälenkin ja lampsin myös aurattua metsäautotietä katselemassa koneiden tekemät uudet raiskiot mökin alapuolella. Olivat ne sieltä suon päältä isojakin tukkipuita löytäneet. Sellaisia, jotka ovat minut ihan pienestä saakka nähneet mustikkavarvikoissa kirmaamassa. Mutta ei niitä enää paljoa ole ollut.

Pala palalta on elämäni aikana metsien rajoittamaton holokausti edennyt ja väkivaltainen luonnon "väestönvaihto" tapahtunut.

Hain tyttärenporukalta kuhaa, siikaa, mateita ja haukea ainakin 5 kiloa. Osa menee mummolaan, loput omaan pakastimeen ja ajallaan ruokapöytään erilaisina kalavalmisteina.

Äänesti Suomen vaalikarja nytten siis niin, että pressaehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto kirivät toiselle kierrokselle ja se yksi kalpeanaama ei edes reenjalaksilla enää kekkuloitse. Tosin vakavalta tilanne vielä ennakkoääniä laskettaessa näytti.

Nyt pitäisi jonkun tosiaktivistin laittaa pystyyn kuusi vuotta kestävä kampanja äärioikeiston nousua ja erityisesti niiden suomalais"mestarin" ehdokkaaksi estämiseksi seuraavissa pressanvaaleissa. Toistan itseäni: Hannah Arendtin Totaliatarismin synty-teos olisi hyvä opas äärioikeiston nousun estokamapanjassa. Tosin pitkällä siinä hommassa Euroopassa jälleen jo ollaan.

Itse olen aloittanut tehottoman halla-aholaisuuden vastustamisen jo blogieni synnyinhistorian alkulehdillä. Siitä todiste löytyy esimerkiksi täältä: 

https://kivaniemi07.blogspot.com/2008/11/kokoavat-joukkojaan.html

Kansa tykkää ulkoisesti valjuista ja harmaista presidenteistä, mutta muuten asiallinen Olli Rehn oli liian harmaa. Oikeasti väriläikkä Anderson Li kiri Jutan ohitse, mutta ei 5% riitä mihinkään näissä kisoissa.

Helsinkikeskeisyys näkyy kaikessa vaalitohinassa vaikka kehuvathan nuo kentälläkiertämiskokemuksillaan. Kärkiehdokkaat ovat kaikki eteläsuomalaisia. 

Muistaisi sitten valittu välillä tarkastella karttaa kuinka pitkä maa Suomi on ja väestöbarometristä sijoitella sen sadattuhannet pääkaupungin ulkopuolella asuvat alamaisensa erilaisiin olohuoneisiinsa ja keittiöihinsä omakotitalojen ja paskahuussien takapihoja unehtamatta.

Ylen johtaja sanoi haastattelussa, että annetaan vaalivalvojaisissa kuuntelijoille ja katselijoille mahdollisuus osallistua vaaliohjelman tekoon. Kun sitten huvikseni kirjauduin chattiin niin heti kävi selväksi sen tarpeettomuus. Kuka sitä tekstinpätkäntulvaa kerkiää/viitsii seurata? Muutaman se juontaja Pia sieltä lukaisi, mutta kyllä nekin kaikilta ohitse meni.

Nyt sitten kaikilta kanavilta saapi seurata huomennakin tuhannen asiantuntijan analyyseja vaaleista. Ärsyttää se toisto, vaan kaipa sekin demokratian vallassaolon varmistamiseksi lienee kestettävä. Ja saahan nuo laitteet vaiti kun napista painaa ja lompsauttaa läppärinkin kannen kiinni.

Juotiin vaalikahvit lättyjen kera.

Piähän koskee.

Luin Omakannasta päänsärkydiagnoosin. Ei se asiaan tietenkään auta, että epäillyt syyt nyt näkyvät mustana valkoisella, mutta minkäs teet. Jos manimies olisin, kävisin vielä yksityispotilaana ja vaatisin niskan ja kallonpohjan TT-kuvauksn. Nyt on tähän tyytyminen ja kärvisteltävä loppuelämänsä ajan. Fysikaalisen hoidon en usko asiaan paljonkaan vaikuttavan. Eikä mulla ole niissäkään varaa yhtä kertaa enempää käydä ja sehän ei mitään ole.

Vuodesta 1992 on erilaiset yläkropan säryt olleet seuranani. Jos oikein olisi mennyt, niin liikennevakuutus kustantaisi edelleen nämä kaikki kolarin seuraukset, mutta jossain vaiheessa vakuutusyhtiö osasi keissistä kätensä pestä. Ja kun sitten rakennuksella sattui se olkapään särkyminen, niin olikin jo toinen  vakuutusyhtiö sotkemassa tilannetta enkä nytten pysty mistään mitään vaatimaan.

Mitähän oikeuksiensa suhteen olisi täytynyt osata tehdä? Olla skarppina ja kyetä palkkaamaan asianajaja avuksi!

Vituiksi mäni tämä elonhuokumiseni tiällä saatana.

Köyhyyteen synnyin ja köyhyydessä vaivoihini kuolen. Kompostiin joutaisi koko ukko.

No, palaan synkistä ajatuksistani tarkastelemaan oikeasti toivottomia elämiä planeetta Maassa. Gazassa ja Ukrainassa ja kymmenillä muilla sotaplantaaseilla kuolema on helpotus kun se tulee äkkiä eikä kitumaan jää. Pahinta on kuitenkin nähdä pienten lasten surusta ja kivuista itkuiset silmät ja kuulla äitien lohduton nyyhke muoviin kääritty lapsenruumis sylissään.

Minullahan koskee vain päähän ja sen syy on selvitetty. Eikä syy räjähtävä kuula ole, ei tulisesti leiskahtavan kranaatin sirpale eikä päälle sortuvan elementtitalon betoninen holvilaatta jonka alle määräämättömäksi ajaksi pikkuista vaille hengetönnä mahdollisia pelastajia odottamaan jäisin.

Enkä tässä pitele pommitukseissa kuolleita, muovikuorisia lapsia sylissäni.

Presidenttikin valittiin vapailla vaaleilla vapaassa kotimaassa. Ainakin vielä tämän kerran.

sunnuntai 21. tammikuuta 2024

Suwakin käytävä

8.1.2024 maanantai

Korvat lumpsahtivat kuulemattomiksi. Oikeasta sain vaikun pois suihkussa, mutta vasen eikun kuurona olla öllöttää!

Kuulemisongelmista huolimatta kuunnellatikistelin Jake Nymanin radiomiehen muistelmista loputkin sadat sanat. Ikäviä asioita on hänellekin elämä käsiteltäväksi talutellut. Loppupuolella kirjaa mieltäni järkytti viimeisin surun kättely kun kahdesta edellisestä olin alkanut jo toipua. Kuuntelun päälle mietiskelin Jiitä joka asiaan seitinsiivun verran liittyy.

9.1.2024 tiistai

"Sota Gazassa olisi voitu välttää", sanoo israelilainen tutkija, antropologi ja poliittinen aktivisti Maya Rosendfeld Hesarin haastattelussa. Luin hänen perustelunsa ja pitkälle oikeassa hän on. (Oma tietomäärä näissä asioissa ei 100% ole.)

Vain 5% israelilaisista on haastateltavan kanssa samaa mieltä, mutta niinhän toisinajattelijoiden laita aina on ollut. Oikeaan osuvat mielipiteet syntyvät usein marginaalissa. Jos ne pinnalle hetkeksi pulpahtavat, paluu lähtöasetelmiin runnotaan huutokuoroin. Ja vain kuolema kanonisoi poikkiteloin näkemystensä takuumiehiksi asettuneet.

Ei Israel osaa lopettaa vaikka kostonsa on moninkertaisesti saanut jos unohdetaan Lähi-Idän verinen historia, sen oletetut ja todelliset syyt yms. ja mittarina sallitaan käytettävän ruumiiden, vammautuneiden ja infratuhojen moninkertaista määrää. 

Hamaksen palkkamurhaajat tappoivat ensimmäisessä hyökkäyksessään 2500 siviiliä ja ottivat panttivangiksi muutaman sata juhlijaa, särkivät joitakin henkilöautoja, telttoja, musiikkilaitteita ja muuta ihmiskunnan ryönää ja rytinä kesti kaikenkaikkiaan muutaman tunnin. Israelin kostoretki on tähän mennessä tappanut 22000 eläväistä, haavoittanut kymmeniä tuhansia enemmän, särkenyt puolet Gazankaistaleen infrasta taloineen tavaroineen, hätistellyt parin miljoonan  verran ihmisiä kämpistään pakosalle ja ajanut koko palestiinalaisten mereen nojaavan tontinripenen kaaokseen. Lasten ja muiden avuttomien henkistä hätää lienee turha yrittää edes mitata kun mittareita sille ei ole.

Eikä särkeminen ja tuska rajoitu pelkästään Gazan kaistaleelle. kuukausia kestäneen -kestävän- jytäkän aikana tämä kahden väestöryhmän välinen kylätappelu ja sen aiheuttama tuho ja uho on jo nyt levinnyt muihinkin maihin ja vaikutukset ovat maailmanlaajuiset.

Gazassa kansanmurha on jo pitkällä toteutuksen tiellään, siitä ei ole epäselvyyttä. Netanjahu kätyreineen kiittää jumaliaan kun Hamaksen typerät johtajat ja propagandistit antoivat syyt ruveta toteuttamaan suunnitelmaa, joka on ollut jo pitkään valmiina. Kulunut ilmaisu Pandoran lippaasta pitää tässä keississä niin hyvin paikkansa, että pakko se on minun tähän laittaa.

Iltasella

Lääkärissä meni parisen tuntia. Oli oikein mukava ja tarkka lääkäri tämä Dorothy. Unkarista sanoi Suomeen tulleensa. Pakolainen hänkin vaikka sanoi lähtönsä syyn kovin nätisti: "Kun siellä ei voinut enää sanoa mitä ajatteli..."

Päänsärkyni syiden tutkinta eteni niin, että vakavampaa kuin niska-hartiaseudun vanhojen vammojen aiheuttama lihasjännitys ja siitä seurauksena jatkuva päänsärky.  Ehkä myös niskanikamavälien kulumisen seuraukset. Sain lääkkeeksi puolikkaan Sirdaludin aina iltaisin ja sitten fysioterapeutille ajanvarausehdotuksen. Verikokeissa pitää myös käydä ja sydänfilmissä.

Molemmissa korvissa tulehdus ja niihin antibioottiliuosta viikon kuurin, sen jälkeen poliklinikalla huuhtelu. Vasemman korvan vaikkutukos oli "betonoitunut" kovaksi tulpaksi korvakäytävään eikä poistu ennen kuin sitten huuhtelussa kunhan ensin nämä liuotushoidot on tehty. Sekin voi olla syynä kuulon kokonaan katoamiseen jo vuosia sitten.

Suwalkinkäytävästä tekisivät mielellään Kaliningradin ruutitynnöriin johtavan sytytyslangan muutamatkin sotaisat asiantuntijat teorioissaan. 

Ilman ällää siitä saa helposti Suwakin käytävän, mutta minnehän persumme sen sijoittaisivat... 

10.1.2024 keskiviikko

P:lla vaikeuksia päästä uneen iltaisin. Meni varmaan joulunajan päivänukkumiset liian pitkälle ja nyt balanssiin pääsemisessä tulee ongelmia. Päänsärkyäkin on ollut.

Kunhan ei ole vakavammasta kyse kun koulun käyntikään ei tunnu maittavan. Ei olisi enää kuin pari-kolme kirjoitusta jäljellä ja jaksot ja kokeet, joissa niihin valmistaudutaan.

Painaa heti mieltäni tämmöiset. Hain apteekista melatoniinia, jos se auttaisi uneen pääsyssä.

11.1.2024 torstai

Globaalin maailman sodanpelot voimistuivat jälleen. Tanskan tiedustelupalvelun (huippuluokkaa kuulema!) mukaan Venäjän arktisen sotakoneiston kyvyt ovat massiiviset eikä sitä ole heikentäneet muualla käytävät hyökkäyssodat. Arsenaali on niin valtava, että koko pohjoinen pallonpuolisko tulee tuhoutumaan jos Venäjä, välittämättä mistään, hyökkää natomaihin. Se mahdollisuus on aidosti olemassa voittipa Ukrainassa kuka tahansa. 

Jos Venäjä Ukrainassa häviää niin silloin toteutuu se nurkkaan ahdistetun (atomi)rotan metafora. Jos Moskovan Zaatana tuntee voittaneensa sodan, niin sitten vasta se haluaakin koettaa voimiaan voimakkaamman vastustajan kanssa.

"Lopulta kyse on vain elämästä ja kuolemasta", paljasti ajattelunsa yksinkertaisuuden tuo, jo monia valtioita tuhonnut Atomirotta, Moskovan Zaatana, kun sodan Ukrainassa aloitti.

P kävi tänään lukion opon (vai oliko se ropo?) juttusilla. En tiedä auttoiko koulunkäynnin jatkumisessa se vielä. Ensi viikolla on sitten pitempi istunto.

Suomen Orban, tuo meidän oma Jussi valjakkeemme tai nuljakkeemme, tai millä lisänimellä häntä historiaa varten tulenemme kunnioittaneeksikaan, on aktivoitunut pitämään itseään esillä mitä kummallisimmilla ulostuloilla tässä presidenttivaaliemme kynnyksellä.

Tuoreimpia ovat rikosilmoitukset hänen fasistiksi kutsumisesta ja nytten sitten nuorten vertaaminen kotieläimiin. Tosin Hesariin artikkelin laatineen toimittajan kömpelöllä sananvalinnallakin on osuutensa viimeisimmän käsittämisessä mitä tämä opetuslastensa "mestari" ehkä on tarkoittanutkaan. Me ei sitä tiedetä, mitä hän sitten oikeasti tarkoitti sillä Halla-ahon nuljake hallitsee sanoilla leikittelyt niin, että äkkinäiset menevät retkuun mennen tullen.

Mikähän videoklippi se lienee ollutkaan joka nettisivulla häilähti JH-a:sta ja Oulun Motonet-paita Tynkkysestä jokunen päivä sitten? Salaa alaviistosta kuvatussa pätkässä kuuluu, kuinka J sanoo Tynkkyselle "...pitäisi miettiä, kuinka me saadaan tänne hieman epäjärjestystä...". Menossa oli vissiin joku kampanjatilaisuus kauppakeskuksessa...

Persujen halvat näkyvyyden varmistamiset ovat juuri tällaisia: Nakataan vaikka savupommi kokoontuvien joukkojen tasajalkoihin jos ei ketään bulvaania puukon kanssa heilumaan saada palkatuksi.

12.1.2024 perjantai

Diblomaatti, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori Alpo Rusi, tuo eduskunnan pääsihteeri, emeritus, Seppo Tiitisen Stasin kassakaappilistan muistissa pitäjä täytyisi pitkäkestoiseen tehoterapiaan saatella sillä ne twiittinsä ovat niin maanisia ja myötähäpeää tuottavan omituisia. Tykkääköhän vuosientakainen puolustajansa Olli Rehn asiakkaansa tuesta presidenttiehdokaskilvassa enää hänestä?

Tapio Berghomin "Kova Koivisto" taitaa sekin jäädä kesken lukemisen. En osaa elää luettelomaisen tekstin mukana jossa pitäisi hallita muistinvaraisesti koko poliittinen kenttä Koiviston ajalta. Nimet ja sen sellaiset muistan, mutta niiden sullominen tapahtumineen kulloisellekin kirjansivulle aiheuttaa "Kekkoskatkoja" jatkuvasti. Jokin väljempi johdattelu toimisi minunkaltaiselleni lukijalle paremmin, mutta eihän jokaiselle erikseen omanlaistaan kirjaa voi kukaan kirjoittaa joten tyytyminen aasinosaan on ainoa ratkaisu. Harmittaa kyllä rahan (jotain 17€ sähkökirjana) menetys.

13.1.2024 lauantai

Sirdalud-lääke ei minulle sovi kuten sanoin jo lääkärille. Ei edes puolikas tabletti. Herään yöllä kovempaan päänsärkyyn kuin minkä vaimentamiseksi sen nauttiminen on tarkoitettu, suussa maistuu tunkiolle ja painajaisia näyttää. Jätän siis ottamatta.

Niiden tablettien kanssa oli sama juttu silloin 1992 autokolarin jälkeen ja toisen kerran kun olkapäitäni myöhemmin leikeltiin. Kaikenlaisia huumeita niitä maailma tuottaakin.

Korviin ei enää koske, että tulehdukseen määrätty antibioottiliuos kyllä toimii. Kuulo ei ole kohentunut siihen vähäiseenkään tilaan kuin se tulehdusta ennen oli. Johtunee liuoksen öljymäisestä kuuloluiden kuorrutuksesta ja siitä "betonoituneesta" vaikkupaukusta korvakäytävässä.

14.1.2024 sunnuntai

Edesmennyt tuttavani, opettaja, harrastajateatteriohjaaja, käsikirjoittaja, runoilija ja muutenkin monialainen kulttuuritoimija  Pertti Karppinen, Siilinjärvi, Hamula, kirjoitti Lektyyriin vuonna 1984:

"Juutalaisilla on/tappajan oikeus elää/kuristaa maailma/punaiseksi pisaraksi."

Pertin runo on paljon pitempi, mutta lainasin vain tuon yhden säkeen kun antologia käsiini hyllynperiltä sattui. 

On tuossakin ajattelemista ovathan Israelin juutalaiset lunastamassa "oikeuttaan elää" kymmenin tuhansien gazalaisten "ei oikeutta elää"-hokemallaan.

Missähän lie Pertin kuolinilmoitus/negrologi jonka muistan talteen leikanneeni? Muistelen kuitenkin, että vainajoituminen tapahtui 90-luvulla eikä P ollut kuin reilun viidenkymmenen ikäinen.

15.1.2024 maanantai

Pitkä ranskalaissarja Agentit on varsin hyvä (Yle Areena). Kuudes kausi olisi saanut jäädä tekijöiltä tekemättä; alkupuolen terä on taittunut. Pitkissä sarjoissa käy poikkeuksetta niin, mutta eivät elokuva-alan ammattilaiset opi väsymystään tunnistamaan. Vai mikä niitä ajaa turhiin tekosiin? Näyttelijätkin ovat jo toisinsa niin kyrpiin...työlääntyneitä, että se tursuaa jo nenänjuurien ihohuokosista.

Ylellä huastettelivat aktiivipolitiikon (kesk.) uran jo jättänyttä Anu Vehviläistä joka näinä viikkoina kilisee yhden presidenttiehdokkaan (Rehn) reessä aisakellona. Haastattelu ihan paikallaan, ei siinä mitään, mutta se, että Anu (60) pokkana sanoo, ettei hänen elinaikanaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ole Euroopassa sodittu, niin on  Balkanin sotien aikana keskeisesti politiikassa toimineelta ihmiseltä dementiaa ennustavaa puhetta.

16.1.2024 tiistai

Olen laitellut monena päivänä erilaisia pataruokia. Nyt tekaisin vihannesjuurespadan jossa ei kanaa, ei kalaa ole. Kyllä se lautasilta mahoihin siirtyi enemmittä irvistelyittä. Salaatitkin olen rakennellut "raikkaiksi" hedelmien avulla, mutta edelleenkään oma suosikkini punasipuli niiden joukossa ei kaupaksi käy, että täytyy ennen sipulin lisäystä ottaa muiden annokset erilleen kulhosta.

Kulhosta tuli se takavuosikymmeninä kulutettu vitsi Kulhia nimisestä lääkäristä joka muutti Lappiin lekurin virkaa toimittamaan... Heh heh, nauran tässä kuivasti partaani enkä kerro siitä sen enempää.

17.1.2024 keskiviikko

"Kuusi kuvaa" ohjelman haastateltava Paula Sieppi oli varsin hauska kuunneltava. Ruuanlaitto tapahtui ihan huomaamatta ohjelman aikana. Sieppi on lähtöisin Muoniosta ja tuli mieleeni yksi toinen sen perän tyär johon 1980-luvun alussa tutustuin Roissa. Puheensipellyskin aikatavalla yhtä virkeän iloinen.

Olisi se vain kiva tietää, mitä kymmeniä vuosia sitten kohdatuille ihmisille kuuluu. Suurin osa on jäänyt molemminpuolisesti postituslistoilta pois. Normaalia sekin. "Ihmisiä tulee, ihmisiä menee", olen todennut sen ennenkin.

18.1.2024 torstai

Verikokeissa kävin aamulla varhain. Odotustilasa minua jututti polkupyörällä vasten tuiskutuulta ponnistellut vanhempi muori. Jäivät jutut kesken kun kutsu tuli sisemmälle jossa verenimijäneiti teki työnsä epäröimättä ja lopuksi otti vielä sydänfilmin.

Toimenpiteen jälkeen join aamun ensi kahvit sairaala-aulan kahviossa. Istahdin siinä vanhemman herrasmiehen pöytään ja siinä se vasta juttutuokio yhteiskuntien nykymenosta ja mahdollisista tulevaisuudennäkymistä aukesi. Viidentoista minuutin pistäytyminen verikkokeissa venähti tunniksi.

Verikokeiden tulokset kilahtivat somaotteeseen (Omasote) jo aamupäivällä. Glukoosiarvot ja kolesterolit hieman koholla, mutta kaikki muut tripyylit ja tromboolit viitearvojen sisällä. Sydänfilmistä tulee kait sitten arvio viestinä.

19.1.2024 perjantai

Kuluneella viikolla olen kirjoittanut helevetin monta kommenttia Hesarin artikkeleihin. Pääosa niistä on mennyt köyhyys-varastelujuttujen innoittaman "keskustelu"ryöpsähdysten jatkoksi.

Määrätietoisesti teen sitä nyt myös vastustaakseni vähäistenkin mahdollisuuksien yhteiskunnassa äärilaidan poliitikkojen nousua täyttämään valtakunnan tärkeimpiä virkoja ja tehtävien johtopaikkoja. Yksi päävastustettavani on persujen presidenttiehdokas joka yhä edelleen nostattaa kylmiä väreitä häntäluusta aina niskanikamiin saakka.

Eikä huomiotta jää Supon johtajan pallikaan jolle nyt ehdolle on asettumassa persuista yksi vaaramomentti.

Jos viitsisi, kopioisi kaikki Hesarin kommenttinsa (kymmeniä-, vai lie satoja) Hs:n arkistosta ja tekisi niille kollaasiseinän omaan blogiinsa. Olisiko siinä mitään itua? Kenenkään vieraan kiinnostuksen kohteiksi niitä en tarkoittaisi, vain jälkeeni maailmaa tallovalle sukuyleisölle. Niin kuin kaikki nämäkin merkitäni. Lukisiko jälkeläisistänikään kukaan, niin sepä jääpi minulta etukäteen elossa olevalta tietymättömiin.

Kauppareissulla annoin ääneni käytävällä olevassa äänestyslaahkassa. Meinasin sen verran taktikoida, että katson ensi viikon gallubit ja käyn vasta varsinaisena päivänä piirtämässä viivani lappuun, mutta jospa asetelma säilyy yhä lähellä samaa kuin nytkin kärjessä olevien eduksi. Toiselle niistä nyt ääneni annoin enkä "sängelle" (stubb) mennyt ampumaan.

Korvahuuhtelulle aika ensi maananatai-aamulle ja fysikaaliseen hoitoon 8.2..

Rakentelin patakuhan (-luhan;)) uuniin. Eilen otin pakastimesta fileen sulamaan lasipadan pohjalle, siihen ripottelin suolaa ja tilliä pinnalle ja tänään kuullotin puna- ja keltasipulin öljyssä ja lirautin siihen lopuksi hunajaa. Kiehautin vettä ja tein desin verran yrttilientä jonka sipulien kera kaadoin pataan kuhan kaveriksi. Uunissa oli juuri sopiva kuumuus kypsentämiseen ja olipa se hyvvee keitettyjen vihannesten ja pottujen kanssa.

20.1.2024 lauantai

Ne ovat jo isoja miehiä eilisen lapset jotka poikiemme kavereina ramppaavat ovissa ja yläkertaan vievissä rapuissa. Pieneksi tässä fyysisen itsensä tuntee. Ainoastaan elämän kasaama kokemusten paino on suurempi, mutta ei se merkkaa tässä kontekstissa yhtään mitään.

Laitoin ruuaksi kanakastiketta ja maidottoman pottumuusin. Salaatit tein jo eilen, mutta nyt sitä pitää tehdä lisää huomista varten.

Uunissa keittelin naudanrustoja, jauhelihaa, perunaa&riisiä padallisen Vinhaa varten. Illasta haudutin ohrapuuronkin johon laitoin kahvikupillisen kokonaisia kauranjyviä. Kuorittuja tietenkin kuten ohratkin.

Luulin, että ruuista jäisi huomiseksikin, mutta mitä vielä. Puolikas lautasellinen muusia ja lusikallinen kastiketta vain.

Mitähän sitä huomiselle keksisi. Keittäiskö vain spagettia ja tekisi siihen yrttikastikeen kun  lihaisempia on viimeisimmät olleet? Leivänteko omin käsin olisi jälleen ollut näinä poikien isoksi kasvun vuosina kannattavaa puuhaa. Sitä menee jumalattomat määrät, ja lehmäkin jos pihanperän navetassa olisi...

Negrologi Hesarissa säväytti. Siinä muisteltiin siilinjärveläistä pankinjohtaja Paavo Heiskasta (1924-2024) joka oli isän kautta tuttu. Artikkelin perusteella voin nyt arvata, miksi ne niin tuttavallisesti toisiaan joskus raitilla tervehtivät: Ovat olleet Rukajärven suunnalla molemmat sotimassa. 

Säästöpankista isä ja äiti saivat myös aravalainan v.1978 (180 000mk) jonka turvin se talokin Simonsaloon rakennettiin v. 1978. Onkohan se OP:n kuopiolaislähtöinen Reijo Heiskanen, jota joskus talousuutisissa haastatellaan, saman suvun oksaa kuin tämä Puavo?

Vinhan peräpäätä olen nyt muutamana päivänä voidellut Eloconilla ja niinpä vain sielläkin karvanlähtöä ja kutinaa aiheuttanut ihottuma alkoi parantua. Viime viikolla se oli kuin ruskean kesäkengän ryppyinen, kuminen pohja ja nyt jo vaalennut ja silennyt terveemmän näköiseksi. Eikä se enää takamustaan kovalumiseen pihamaahan hankaa.

Ukraina lähetti Kotkan vastarannalla olevan Laukaansuun venäläisille kaasukeisareille tuliset drooniterveiset ja nyt siellä saasteita ílmanalaan pukkaa valtavat liekit. 

Keksin vitsin: Siellä palomiehet lämmittävät kaasuliekillä makaDroonilaatikkoa.

Meillä yli miljoona kansalaista on äänestänyt presidentinvaaleissa samaan aikaan kun USA:ssa se yksi roistoehdokas loikkasi kärkeen eikä muilla ole mahdollisuuksia kiriä etumatkaa enää umpeen. Paitsi jos jokin ihme tapahtuisi. Vaikkapa että kuolema kulkisi niistämässä siltä kokovartalopaskalta hengen pois.

On se tämä maailma kummaksi mennyt. Vielä muutama vuosi(kymmen) sitten en olisi uskaltanut edes ajatella, kenen kuuluisi muonavahvuudesta poistua, että hitlereiltä vältyttäisiin. Nyt voin ajatella vaikka ääneen jopa suomalaistenkin yhdestä johtajaehdokkaasta, että tapahtusipa sille jotain traagista ennen kuin koko kansa vajoaa terrorin sävyttämään alennustilaan.

Saksalaiset ovat heränneet äärioikeistolaisen Afd-puolueen vastustamiseen. Tänään kaduilla kansaa niin, että mielenosoitukset on pitänyt keskeyttää tilanpuutteen takia. Älyttäisiinpä Suomessakin samankaltaisiin  toimiin vastustamaan niitä asioita, joita vain joukkovoima saa lopetetuksi ajoissa. Toisena vaihtoehtonahan on hyödyllisten idioottien joukkopaine malliin USA/Trump ja Venäjä.

21.1.2024 sunnuntai

Presidentti Niinistön viimeisen kyselytunnin tölläsin. Ei mitään ihmeellistä siinä ollut eikä kansalaisten sen enempää kuin toimittajankaan välittämät kysymykset kiperiä olleet. Jutustelua lähinnä koko tunti. Se hyvä. Olisi se hirveää, jos yht'äkkiä saisimme kuulla pohjoiskoreamaisella aksentilla yksipuolista sananjulistusta johtajiemme ja niiden kätyrien suista.

Iltasella Areenalta yritin katsoa toisintona tanskalaista "Short"-elokuvaa, kesken jäi. 

Pitäisiköhän nämäkin rivit jo julkaista tiällä internetin aineettomuudessa jossa tavaraa on niin paljon, että ihmiset mielet mustelmilla, silimät sikkarassa kompastelevat kaduilla kulkiessaan kuin virtuaalilasit päähän kasvaneet olisivat...

Jospa korjaisin vasta huomenna aamukahvia varhain hörppiessäni lukuista virheet, joita sekaan olen sämpännyt. Sisältöä en kummemaksi saa vaikka kuinka yrittäisin.

sunnuntai 7. tammikuuta 2024

Vendetta

1.1.2024 maanantai

Pakkanen kirraa. Nyt illasta liki 30.

On se kyllä hienoa, että Vinhan vaivan syy löytyi ja parannusratkaisukin. Se on nyt yhtä terhakka kuin ennenkin pitkän alakuloajan jälkeen. Jos en olisi huomannut sitä kananrasva-allergia-artikkelia, niin ehkä koira olisi pitänyt lopettaa.

Tojotanrottelon takakontin lunkka joko umpi jiässä tai lukko juminut. Ei auttanut sisäpuolella pidetty lämpöpuhallinkaan. Ei sillä muuten väliä, mutta kun Pau ja Gee lähtevät viemään Eliasta Ouluun niin olisihan ne mukaan otettavat tavarat ollut helpompi takakautta sisälle laittaa. 

Päänsärkykin hiipii jälleen takaisin. Mikä mekanismi lie päälle naksahtanut kuumeen ajaksi kun se sitä puolta helpotti?

Eilen myski ruutia taivaalle äveriäin osa maailman penakoista. 

Laijasta laitaan laasataan ilmastonmuutoksen ehkäisykeinoista, mutta aina jätetään keinovalikoimista pois täysin turhista ja tarpeettomista teoista ja tottumuksista luopumiset. Lisäksi kun monet niistä koskettavat suurinta osaa 8 miljardisesta populaatiosta olisi niiden pakkolailla poistamiset konkreettinen kertomus ja toteen perustuva iltasatu asian vakavuudesta.

Ne tuhannet välikädet ja muut työttömiksi turhan kamppeen tuottamisista jäävät onnettomat olisivat tietenkin "sivullisia uhreja", toisekseen markkinatalouden minkä tahansa kustannuksella hyötyjiä ei kannata yhteisen ilman pilaamisehkäisytyössä sääliä. Ne ovat hupinsa ja hyötynsä saaneet. Pureskelkoon kynsiään jos vituttaa.

Aloin katsoa brittisarjaa TIME-Sovituksen aika. Varmaan täytyy yhtäpötköä väijyä.

2.1.2024 tiistai

Havahduin hereille viideltä. Pakkanen on samoissa lukemissa kuin illallakin. Eilen lämmitin takkaa, nyt on uuninpuolen vuoro. Ruokia ei tarvitse laitella paljoakaan kun pojat lähtevät Ouluun ja Puutarhuri töihin.

Piti siis katsoa kerralla eilen aloittamani TIME. Hyvä oli. Niin kuin edellisviikoilla jännäämäni ruotsalainen Taelgiakin.

Ruottin puolella Kiirunassa jyrsitään kiivaaseen tahtiin väylää arvometalleja kuplivaa suonta kohti joka häämöttää viiden vuoden kaiverruksen päässä. Kiireen polttoaineena on Kiina ja sen johtoasema näiden metallien hyödyntämisessä.

Jos joku uskoo lajimme teknisen edistyksellisyyden pelastavan planeetta Maan saapuvalta ilmastokatastrofilta on hän umpisilmäinen tollo. 

Ilmastonmuutos asiassa olemme samankaltaisten jatkumojen aallokossa kuin edellisen maailmansodan kehitysvaiheessa sodan pian syttymisen vuoksi oltiin. 

Idästä nousi Isä Stalin-Auringon piälaki ja keskellä Eurooppaa sitä taputteli Hitlerin käsi kuin tarujen Vapahtaja joka kättensä päällelaskulla opetuslapsia maailmaan siunasi.

Nyt soditaan vain "pikkuisen" ja "pikkuisilla" aseilla, mutta uudeksi Vapahtajaksi, kaikelta Pelastajaksion nimetty  "Puhdas Energia" jonka käyntiin polkaisemisekisi tarvitsee maapallo sisustensa muokkauksen kokonaan uuteen uskoon. Kun lopulta on kaikki saavutettu, koneiden kourat kurottautuvat jo kuuta ja kaikkea avaruuden radoillaan huilaavaa kivenmurikkaa kohden valmiiksi.

Nämä metallit ovatten Kiirunan (ja maailman) tollojen tähtäimessä:

HARVINAISET maametallit tunnetaan englanninkielisellä lyhenteellä REE (rare earth elements). Kyse on 17 alkuaineesta, kuten skandium, europium, neodyymi, dysprosium ja terbium. Ne kuuluvat ryhmänä noin 30 raaka-aineeseen, joita EU pitää kriittisen tärkeinä nykyteollisuudelle.

 P ja G lähtivät viemään E:sta Ouluun.

3.1.2024 keskiviikko

Moskovan Zaatanan kätyri Ramzan Kadyrov paiskoo ryssien takapihalla porsliineja aitaustensa seiniin ja uhoaa vendettan (verikoston) palaavan lainkäytön mausteeksi väkivaltakoneistonsa pyöveleille.

Toivottavasti aloittavat vendettan hänestä itsestään. Ja pian.

P ja G tulivat nyt illasta pois. Luulin, että olisivat olleet ainakin huomiseen. Toisaalta nyt on pakkaslukemat vielä maltilliset 26 astetta, huomisen ennuste on yli 30.

4.1.2024 torstai

35 oli aamulla pihalla pakkasta. Sisälläkin tuntuu. Panin erkkerin oven lisäeristeeksi paksun vaahtomuovipatjan. Takan ja uunin lisäksi sytytyin hellanrinkien alle popan ja laitoin ruuat siinä. Uunissakin haudutin kanariisin ja ohrapuuron.

 Ennen aamun ensimmäisiä uutisia kuuntelin Kari Enqvistin kolumnin. Ottakaa rennosti Venäjän hyökkäyssodan suhteen, kyllä se joskus loppuu, oli viestinsä häneltä kuuntelijoille.

Pitäisi vain osata poistaa ne kaikki tuhonkuvat ja ruumissäkit mielestään pois ennen kuin rennosti voisi ottaa.

Aloitin Unforgottenin, "Minkä taakseen jättää"-trillerin. Ihan kelvoltahan tuo tuntuu vaikka Hesarin kriitikko mollasi sen epäonnistuneeksi. Minua siinä häirittee vain (jälleen kerran) päähenkilöiden kotiongelmien vatvominen ruumiita tuottavia rikoksia ratkaistessaan.

5.1.2024 perjantai

Latasin ad Librikseltä Jake Nymanin itse itsestään kirjoittaman, ja myös lukemansa, äänikirjan "Monen vuoden jälkeen". Kerrankin mukavaa kuunneltavaa. Vai mitäkähän Nymannille sopivaa adjektiivia käyttäisi "mukavan" sijaan? 

Mitä tulisi hänen äänen soinnuttelusta mieleen jos joku työntäisi mikrofonin aamulla heräillessä suuhun ja kysyisi?

Luumu. Tumma luumu.

Luumu ei ääntele, mutta jos, niin luumunviolettina se korviin soljuisi.

Violettiluumuääninen musiikkitoimittaja Jake Nyman. Ei hänellä kuitenkaan luumunkivi koskaan kurkussa ole.

Näin jossain artikkelin ihmisistä, jotka näkevät sanat (puheet?) väreissä. Harmi kun en kerennyt lukemaan siitä kuin otsikon ja ingressin enkä sitä nyt enään löytänyt.

Nymannista juolahti lipan alle muisti J:sta jonka tapasin Lievestuoreen aseman kivisillä rappusilla istuksimassa kun pyöräilin Päijänteen ympäriajon viimeiselle etapille. Hänellä oli punertava pusakka, siniset housut, punaiset kumikengät ja painavan näköinen rinkka. J luki kirjaa, mutta en tullut kysyneeksi, mikä opus se oli. Hän oli helsinkiläinen, menossa junalla opiskelupaikkakunnalleen Kuopioon. Juteltiin siinä niitänäitä. 

Siksi J muistui juuri nyt mieleen koska hän sanoi olevansa Jake Nymannin sukulainen kun kerroin kuuntelevani tämän musiikkitoimittajan ohjelmia. J laittoi joskus muutaman kommentin blogikirjoituksieni jälkeen. 

Onkohan se nuori elämänpolkunsa miten löytänyt ja minne sillä jo edennyt?

Hain Päijänteen ympäriajoni aikaisen valokuvan syksyltä 3.9.2012. J istuu Lievestuoreen asemarappusilla, minun raskaasti lastattu pyöräni nojaa seinään ja kohta juna tulee. Muistikuvani oli aikasten tarkka...

6.1.2024  lauantai

Aamulla varhain edelleen 30 pakkasta.

Unessa olin nuori mies matkalla tuntemattomaan huomiseen. Sinne matkustettiin sinisellä junalla johon sai lippuja vain harvat ja valitut.

Tänään laitoin jälleen riisikanaa. Puutarhuri paistoi lisukkeeksi eiliset keitinpotun tähteet ja nakkeja.

Jake Nymannia olen siinä kohdassa, jossa hän kertoo paniikkikohtausten uusimisesta, ja kuinka vaikeaa on ollut saada luotettavaa terapeuttia henkisille ongelmilleen. Kun hän sanoo, että jos kellä ei ole paniikkikohtauksista omakohtaista kokemusta, ei se voi ymmärtää niiden päälle yhtään mitään. Ei edes koulutettu ammattilainen.

Minä ymmärrän. Olen omani kokenut. Niihin en apua enkä lääkitystä saanut, en edes osannut hakea. Jotenkin ne kait selätin, mutta vuosia siinä kesti.

Vasempaan korvaan koskee.

7.1.2024 sunnuntai

Pakkanen helpotti, nyt enää 10 astetta.

Korva on edelleen kipeä. Vaikku tukkii käytävää enkä kuule sitäkään vähää minkä vielä toissapäivänä. Hain kauppareissulla Removeria apotekista, mutta ei se ainakaan vielä ole vaikkuun vaikuttanut.

Ruoka pitää laittaa hirmuiset määrät jatkuvasti. Tänäänkin ison padallisen erikoislisukkeilla varustettua lihapaistosta uuniin ja yli puolet meni heti kun pojatklin heräilivät syömään. Ostin myös pakastepiirakoita joita pellillisen paistoin eikä niitäkään ole enää nyt iltapalaksi edes.

S&M olivat saaneet tänäänkin kuhia, siikoja, ahvenia, haukia. Suurin kuha oli ollut melkein 7 kiloinen.

Päänsärky on nytten ollut vaimeampaa, mutta siellä se kuiten vasemman aivolohkon puolella tutussa paikassa sykkii.

Mittailin tällä viikolla jälleen aamuin illoin verenpaineet omasoten kotimittaustaulukkoon. Ne ovat olleet yläpaineen osalta 119-126, yhden kerran oli 131. Alapaineet ovat olleet 80 tienoilla ja syke alta viisikymmentä, yhtenä aamuna 41. Elikä ei ainakaan paineitten puolesta ole merkkejä sairauksista.

Tällä uudenvuoden alkujaksolla neljä-viisi kirjoitusta medioihin.

maanantai 1. tammikuuta 2024

Fasistin tolpan lämmössä

8.12.2023 perjantai

Toissapäivänä korjasi kuolema muusikko Pedro Hietasen (74). ("Korjasi"? Oliko hän rikki?)

Lueskelen vuosikymmenten takaisia hesareita kun siihen tilaisuus tilaajille annettiin. Tällen päivällen sattui joulukuuhun sopiva "Pukinkorvan" kuolinilmoitus.

11.12.2023 maanantai

Kirjoitanpa kokeilumielessä pätkän hankeenkustua tekstiä kimmokkeena se, kun luin juuri Hesarista Jon Fossesta, jolle tänään ojennetaan nobelin kirjallisuuspalkinto, ja joka, kotimaassaan Norjassa, on viettänyt elonsa omissa nurkissaan kynäillen jo monet teokset päätymättä vielä yhdenkään suomalaisen kirjavärkkäämön kustannuslistalle, kustannussyrjinnän syy ei jutusta selviä, mutta olisiko arvaus nro yksi kun Fosse kirjoittaa pisteittä, vain pilkuilla sanomaansa jaellen, joten suomalaisissa weeäsooyissä, otavissa ja siltaloisissa on arveltu, että riittää meille jo yksi norjalainen autoimmuuni.., äh, autofiktiiviliturgiatrilogia Knausgårdilta, ja onhan hyllytasojamme ollut notkistamassa koillismaalaisemme Piätalo jonka jäljillä kriitikot yhä vain hiihdellä junnaavat vaikka mies on jo yli kaksikymmentä vuotta Tampereen Kalevankankaassa graniittipaaden alla maannut

Jahka tässä Fossea enämpikin alan mietiskellä, niin pian kirja on itselle hankittava kunhan se suomennettuna tabletille ladattavaksi tarjoutuu, vaikka sitten en pitäisikään sen lukemisesta kun se kritiikin mukaan sisältää katolismausteista, uskonnollista mystiikkaa joka vakaata uskonnottomuuttaan ja jumalattomuuttaan harmaantuneesta hiusjuurestani saattaa ruveta karisemaan hilseenä hartioille ja jätän sen loppuun lukematta kuin on nyt käynyt Veeran Rouva diktaattorille jota luin vain kahdeksan prosenttia, koska se ei tabletin valkoisella pohjalla mustin kirjaimin alkanut lukijaansa tarinan sisään imaisemaan

"Lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen", ja niin edelleen, ja niin edelleen tämä tango on soinut suomessa radioissa ja tanssilavoilla jo kohtapian 90 vuotta eikä se tänäänkään jättänyt soimatta kun musiikkitoimittaja niin oli listaa laatiessaan päättänyt, enkä minäkään voi nytten sitten muuta kuin kuunnella tuhannennen kerran nuo sanat jotka tuovat mieleen Villelän rinteen, Akulanportin, Toimilan aukean ylitse puhaltavan tuiskutuulen ja tietenkin ne lumihiutaleet jotka alussa satavat maahan mustaan, vaikkakaan eivät kaikki ne miljardit, kevyet vesitiivistymävalkoiset kuurankukat maahan asti leijahtele, niitä jää puiden oksille, rakennusten katoille, ihmisten hiuksille ja Äetin huivinripluun jonka se on sitonut tiukalle solmulle kaidan leukansa alle, leukansa, jossa ihan  pienen karvan muistan, ja jonka äiti aina nyppäsi pois kun se oli kynsien välissä pysyvään mittaan kasvanut, ja kun tuo tango haipuu loppusäkesiinsä, muistan muutakin, muistan kuinka talvisen sään lumivalkoisen seassa hevosreen hankalassa jäljessä onnahdellen ja ponnahdellen pelkään metsän mustaa joka ei ole vielä lumivalkoiseen kaikkialla peittynyt, ja että sen metsän mustanvalkean sekaan lapsen mielikuvitus loihtii näkymättömiä pelottavia henkiä jotka ovat kuin tuulenpesissä asuvat henget joilla ilkeyksiä harrastava isosisko pelotteli niin, ettei yksin pimeän aikaan uskaltanut tulla mummolasta pois vaan pyysi mieluummin  mummoa laittamaan petin vaikka lattialle, että jos ne minua siellä kotona kaukana metsän takana kaipaavat niin kai se joku tulee vaikka hakemaan, ja kun nyt mummikin näille riveille tupsahti niin ei se voi olla niin etteikö myös ukki ilmesty köhimään sivustavedettävän laidalle piippua lataamaan, sytyttämään, ja polttamaan, tai käärimään sanomalehdestä repimäänsä paperisuikaleeseen kesällä kasvattamaansa, uunin päälliorrella kuivatettua kessua jota varten sillä oli oma sikurihakkurinsakin uunin ja kommuutin välisessä tyhjässä tilassa pikkuisen jakkaran alla jonka päällä rojottivat yhdet kumiteräsaappaat ja niiden päälle jätetyt, punaisella langalla kantapäiden kohdalta parsitut harmaat villasukat

12.12.2023 tiistai

Pöljän näköistä tekstinjuoksuttelua, sanoin juuri ääneen itselleni kun katselin eilistä ajatustenvirtaustekstiä joka jäi kesken koska minun piti kirjoittaa muualle joitakin tekstinpätkiä, ja koska koko päivä oli taas päänsäryn kirjavoittamaa jonka kimarassa nukuin ja torkahtelinkin vaikka ehdin minä käydä kauppa-asioilla ja pojatkin vein kouluun kun meinasivat nukkua onnensa ohi, mutta tulihan siinä samalla Gaiuksella autoakin ajatettua kun ei viime aikoina ole viitsitty käydä opettelemassa koska ajokoe on vasta ensi kesän juhannuksen paikkeilla, niin ja ennen edelliseen aiheeseen hyppäystä piti minun heittää muistinluille hautumaan, että kirjoitin hesarin Torvisen Jon Fosse-kritiikkin perään kommentin, (onkohan tuo kriitikko minkä perän torvisia, kun lapsuusseuduillakin oli niitä aikasten monta, ja serkulla, Maurilla, joka hyppäsi valmistumassa olevan omakotitalonsa räystäälle sinkkivaijerin varaan kiikkumaan, oli vaimo omaa sukuaan Torvinen, niin ja serkun kaula ei kestänyt sinkkivaijerin terävää viiltoa vaan koko pää irtosi ja lie vierähdellyt sokkelin juureen josta olin minäkin muutamaa päivää aikaisemmin kyläilemään kävellyt) ...  ...  ... 

13.12.2023 keskiviikko

Nytten muistia kopeloitsemaan sattui vuodelta 1970 mainos jossa esiteltiin sama kamera jollaisen isä toi minulle Hesasta joululahjaksi. Sehän on maksanut moninkertaisesti kossupulloon verrattuna. Mitenhän lie raskinut? Isä sanoi ostaneensa kameran rautatieaseman kioskista.

Monta vuotta sillä kuvasinkin, mutta enpä muista minne se sitten joutui. Eihän sillä laadukkaita kuvia saanut, mutta pieniä muistoja nekin kun jostain kansioiden väleistä käsiin sattuvat.

Lopetin ajatuksenvirrassa kahlailun kun miete törmäsi ikävään muistoon, ja onhan se helevetin rasittavaa kirjoittaa, lukea ja editoida.

Ajatuksenvirtaa voi kyllä kirjoittaa sujuvasti ihan äidinkielen oikeinkirjoituksellakin. Siitä lajista tulee mieleeni yksi eroottinen novelli jonka kirjoitin Orivedellä syksyllä 1986 ja sitten toinen joka löytyy taakseni jättämästäni toisesta blogista, Kivaniemi bluesista, ja jota tarinaa ajattelin tuolloin, 10 vuotta sitten  jatkaa romaaniksi asti, mutta sekin jäi kesken kuin Junnun Albatrossi laulun maakravun elämässä kaikki aikeet: 

https://kivaniemi07.blogspot.com/search?q=elisse+lot

Äijän osovaa tasasesti 13-15 asteen  pakkasia piellä. Luntakin silleen lipsuttelemalla taivaalta muahan varisee. Ihan kuin sen yhen työnjohtajan litteestä lapiosta muantiesuoloja joita se rukkaskäellä ruokalusikallisen kerrallaan Kemiran siilinjärveläisen tekolantakaivoksen ramppinousuun varisteli. Ja kun kymmenien tonnien painoiset dumbberit siitä eestaas syyhkäsi illasta uamuun ja uamusta iltaan olisi tarvinnut kauhakuormaajalla suolattua soraa siihen kärrätä.

Puutarhurin EMU simahti Vianorin korjaamolta akunhakureissulle Akku-Kemppaisen P-paikalle. Siitä hinnuutin sen Autosähkö-Ässälle vian etintään. Ne vaihtoivat akun ja auto pelasi jälleen, mutta laturin valo alkoi palaa jatkuvasti niin piti tilata aika tarkempiin tutkimuksiin.

14.12.2023 torstai

Laitoin uuniseitä muusin särpimeksi eikä se kelleen muulle kelevannu kuin itelleni. Yritän ymmärtää, mutta vituttaa se vähän. Piti sittä lihapullakastike murjaista lisäksi, ja kun muusi loppui, keitin puoli kattilallista spagettia.

Uunisein ohje:

1 pkt alaskalaista

3 sipulia

1 rkl hunajaa

kaikki juusto/kasviskermantähteet jiäkuapista (4 dl), sekin savustettu kippari...

suolaa

mustaapippuria

tilliä

rypsiöljyä

Seinpalat padan pohjalle, öljyssä kuullotetut, hunajalla voideltu sipulinsilppu niihen piälle ja maustettu kermakastike sekkaan.

Pata just sopivaksi lämmitetyn uunin arinalle, puolen tunnin piästä alumiinfolio kanneksi ja vielä puoleksi tunniksi hautumaan.

Vaan mitäpä tuo haetannee. Onpahan itelle pariksi päiväksi kastiketta jos ei muuta kehtaa värkätä.

15.12.2023 perjantai

Vasemman käsivarren ja olkapään särkyä päänsäryn lisäksi niin mitä helevettiä sitä ennään muuta immeinen elämääsä kaepaa!

16.12.2023 lauantai

Lainatätiä (85) hautaavat parhaillaan Järvenpäässä. Ei piästy tilaisuuteen ja kyllähän se vähän harmittaa vaikka kovasti läheiseksi ei täti koskaan tullutkaan. Tai sitten en muista lapsuuden ajoista hänen suhteensa kovasti paljon. Heimosetä (89), vaikka hän on muuttanut synnyinseuduiltamme syntymäni aikoihin on paljon läheisempi ja ymmärrämme toisiamme ihan toisella tavalla puhelimessakin kun vuosien varrella on pitkiä puhelumaratoneja suoritettu.

Vinhan ihovaivat ovatten alkaneet parantua eikä se enää eritäkään muuta hajua kuin tavallista koirankärskyä.

Muutama viikko sitten silmiini sattui artikkeli kananrasvan aiheuttamista allergioista koirille ja jätin Vinhan ruokavaliosta kaikki kanaan víittaavatkin einekset pois ja siitä se on alkanut virkistyä.

Nyt se on ollut pelkän nauta-sika-riistaruuan varassa eikä valita yhtään. Mitään teollisesti tuotettua en laita kuppiin enää lainkaan. Jopa sen kuorsaaminen on vähentynyt eikä lorttaa persiensänuolennankaan parissa tavallista enempää. Rauhaton se jonkin verran on ollut. Olisiko se, että broilerit joista saksalaiskaupan halvat kanankoivet on koneistetuilla liukuhihnalinjoilla irti reviskelty, ovatten lihotettuja kasvuhormoneilla ja koiralle tulee syönnin lopetuksesta vieroitusoireita?

Voisi olla terveellistä immeisenkin jättää siipikarjaeineet kokonaan pois. Paitsi jos teeripaistit silloin tällöin pöytään laittaisi kuten entivanhaan säännöllisesti tapana oli.

Tästä tuli sitten mieleeni tämä kuukausia jatkuneen päänsärkyni mahdolliset juurisyyt. Entä jos monella tavalla prosessoitu kauramaito, jota olen nyt pari-kolme vuotta kahviin kaadellut aiheuttaa tämän omituisen pakotuksen?

Salaliittoteorioiden puolelle menee, lopeta jo!

17.12.2023 sunnuntai

Tuli tieto Turkka Malin (57) kuolemasta. Sydänalassa mutjahtelee murheellisesti. 

Kesällä 1997 kävin pokkaamassa eräästä kirjoituskilpailusta pääpalkinnon (5000 mk) Hesassa tyttärieni kanssa. Tilaisuuteen oli kutsuttu Malin Turkka joka kirtaralla säestäen lauloi minulle Loppunut ihminen-balladin jonka olin voittotekstiini sattuneesta syystä lainannut. Ei maha mittään, itkettää.

18.12.2023 maanantai

Luen jälleen vanhaa tuttua Hannah Arendtia ja hänen paksua tutkielmaansa totaliatarsimin synnystä. Hapaisen väliin myös jokusen rivin Antti Rämäsen Rikottua rajamaata, mutta joka sekään ei Kovan Koiviston, Rouva diktaattorin tai Mies joka rakasti koiria kirjojen tapaan oikein sisuuksiinsa imettele.

19.12.2023 tiistai

Isä kuolleena 41 vuotta. Katson hänen kuvaansa ja koetan antaa anteeksi sen, ettei hän muita, mielestä helposti muistettavaksi nousevia elämän ohjeita antanut kuin jotta "kuhan  jotenniin elämäny piästä piähän tolskootta."

Lehdessä otsikko "Suuri virstanpylväs Suomen ja Yhdysvaltain suhteissa", ja minä luin sen virtsapylvääksi! 

Olisihan se voinut niin otsikossa lojottaakin niin paljon näinä päivinä painettuun sanaan pa(i)novirheitä lipsahtelee. 

Ilman paino- tai lukivirheitäkin voimme kuvitella, että meillä on nyt yhteinen Natotoloppa jonka juurelle käymme silloin tällöin kusaisemassa.

Ja onhan meillä oman äärijärjestömme "mestarin" pystyttämät hillotolpatkin olemassa. Yhden edellisten kuseksijoiden kyllästyttämän tolpan juureen tämä sama valjake on kiilaksi kiivennytkin. (Uskomaton reisiminen kertakaikkiaan!)

Toisaalta ei niin uskomatonkaan jos kirjoittaa näkyville Hannah Arendtin reseptin ainesosat totaliatarismin syntykuvioista. 

Totaliatarismikakun kypsymistä todistetaan parhaillaan Unkarissa ja Turkissa, eikä se kaukana ollut Puolassakaan ennen kuin äänestävä massa järkiintyi sen verran, että saivat pahimmat paskat vallankahvasta lipeämään.

Hollannin virnuilevan kammotuksen Geerd Wildersin äärioikeistopunaniskojensa (Arendtin teksteissään toistuvasti "roskaväeksi" kutsuman) avulla valtaan nousu on myös pöyristyttävää. Ja mitä muita näitä nyt onkaan...

Mitä tekevätkään parhaillaankin meidän omat, mestarinsa fasismioppaita lukeneet persuseppäset ja -rydmannit koettaessaan asiattomuuksin ja "läpällä" jykertää oikeusistuinten merkitystä?

Poliitikko W.Rydman on yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään anti Greta Thunberg: Willen autisminkirjo on ulkonäöllisesti samaa luokkaa, mutta toimii älyn puolella vastoinpäin ... tai päinvastoin. 

Omituista se, että syntymässä saatu geenivirheinen mieli voi liittyä yhteiskuntaa rikkoviinkin voimiin. Vai onko se omituista... Gretan aivot käskivät ruveta "hyvien" puolelle, Willen vähemmän hyvien.

Kuka itse omien aivojensa syntyvammoille mitään mahtaa? Pedofiilitkään eivät ymmärrä tekevänsä jotenkin väärin kun tekevät mitä tekevät aivojensa käskytyksestä.

Moskovan Zaatanakin luulee tekevänsä maailmasta kauniimman käskiessään oman kansansa naapurimaidensa kimppuun.

Minun kehitysvammaisilla (Fragile-X) veljilläni oli ongelmia ymmärtää voimankäytön rajat. Jos J tinttasi sotaisissa leikeissämme minua otsikkoon, latasi hän nyrkkiinsä voimaa niin paljon kuin sitä oli ja lensin mustikkamättäikköön kuin Muhammad Ali olisi laksauttanut.  Kusterinkin muistan läimäyttäneen Eskon olkapäälle laskeutunutta itikkaa niin lujaa, että koko ukko lojahti maantienvarren pajukkoon että heilahti...

20.12.2023 keskiviikko

Rakentelin Tojotanrottelon kattokaiteisiin sopivat telineet puurimoista. Niitä tarvitsen Oulunreissulla jonne huomenna lähen. Haen Eliaksen jouluksi kotiin ja samalla tuodaan iso työtaso jota E mummolan lämpimissä työtiloissa lakkailee ym..

Lunta rupesi tuiskuttamaan reippaanlaisesti. 

21.12.2023 torstai

Oulussa.

Prisman kahviossa jossa kaikki istuinpaikat olivat varatut, juttelin talvisiin tamineisiin pukeutuneen mustahiuksisen naisen kanssa. Ennen kuin hierautui meidän ennestään seinussohvalla istujien väliin kysyi hän: "Mahtusikko se luotolaistyttären persus vaikkapa tälle pöyvän kulumalle?" Siihen minä, jotta elä nyt pöyvälle, istaha penkille. "Sitä tarkotinkin..".

Käytiin toimittamassa jo muutamat asiat. Esim. säädettävät sähköjalat E:n työtasoon. Äsken tultiin kauppakeskus Valkeasta. Hommasin sieltä P:lle ja G:lle lahjakortit vaateliikkeeseen vaikka ei olisi niihin varaakaan ollut. Saavat tuoda sitten E:n joululomalta pois ja käydä ostoksilla.

Kun sanoin E:lle, että käydään siellä Vitun Valkeassa sitä nauratti. Mutta kun toistin kauppakeskuksen nimen, sanoi, ettei semmosta täällä ole. No mistä se G sitten hankki ne vaatemerkki Vitun Leija-nimiset asut?

Onneksi en tarvinnut tuntemattomilta tietä siihen Valkeaan kysellä.

22.12.2023 perjantai

Aamusta päivin käytiin  hakemassa työtaso Pauhauksesta ja muita tarvikkeita ja ajettiin sitten suorilla Ristijärvelle mummolaan jonneka E jäi aattoon asti. Sivukadulla olin kahdeksan maissa illalla ja nyt väsyttää. Alan muate.

P flunssassa.

23.12.2023 lauantai

Tämä pv meni lumia kolaillessa, ruokia laitellessa ja tulisijoja lämmitellessä. Nyt illasta luen vain.

24.12.2023 sunnuntai

Mummolassa oltiin iltapäivä ja alkuilta. Tultiin takaisin jotain yhdeksän-kymmenen maissa.

Nyt en jouluaaton tapaan soittanut Heimosedälle kun soitin hänelle kolme-neljä tuntia kestäneen puhelun päivää ennen tätin hautajaisia.

25.12.2023 maanantai

Ostin tabletille ad Librikseltä Kaarlo Tuorin kaveristaan Matti Wuoresta ja elonsa aikaisesta menosta Suomessa kertovan muisteluskirjan "Tapauskertomuksia Suomesta". Aloitin jo lukemisen.

Kettu on ruvennut tekemään harva se yö lenkin pihassamme. Oli kaivanut tuijarivistön vieruiseen, metriseen lumipenkkaan nurmeen saakka ulettuvat montun. Oli varmaankin myyrän vikinän sieltä kuullut. Se käy tarkistamassa myös Vinhan ruokintapaikan siltä varalta, että jos olisi jotain  murusia hänellekin jäänyt.

26.12.2023 tiistai

Onkohan  romuska iskemässä? Hartioita pakottaa ja vilu kapajaa.

31.12.2023 sunnuntai

Kuumeyskäflunsapäivät on podettu. Lämmöt nousivat pahimmillaan neljäänkymmeneen ja painajaiset olivat sen mukaisia. Ihmeellistä tässä se, että kroonistumaan pyrkinyt päänsärky on ollut nyt 2 päivää poissa. Onkohan pysyvää?

Jos joku kysyisi äkkiä mielipidekoostettani vuodesta 2023 sanoisin, että kuin veristä ihmisjauhelihaa olisi kautta maanpiirien roiskahdellut eikä siinä sotkussa luistelijalla ole onnentunteet pintaan enää päässeet.

Usko ihmiseen ja ihmisyyteen, jos sellaista (siis uskoa) on koskaan oikeasti ollut olemassakaan, on rapissut juurineen mielestä pois. 

Suomessakin fasismi ja rasismi ovat nosteessa. Parhaillaan fasistit johdattelevat opetuslapsiaan uuskielisen puheen opetteluun. Päämäärä on tylsistyttämiseen saakka ne samat kuviot kuin mussoliineilla eilisemme historiassa. Hyvin se näyttää uuteen tiktok-sukupolveen uppoavan.

Homot, lesbot, mustalaiset, vammaiset, ihonväriltään erilaiset ja mielipiteiltään, politiikaltaan ja uskonnoiltaan valtavirrasta erottuvaa väestöä aletaan jälleen ahdistella tuhansilla tavoilla yksien aatteiden alle kontrolloitaviksi. 

Ja se kummallisinta, että vaikka meitä "erilaisia" on enemmistö, vallan pyrkii ottamaan (pelätä saa, että myös ottaa) vähemmistö. Lopulta yksi perkeleen perusfasisti on kärjessä muutamine  hännystelijöineen ja henkivartijoineen.

Kädenkäänteessä se ei käy, mutta kun on jo kymmenien vuosien pohjatyöt takana, niin eikun fasismin kuraa vain formuihin niin kohta taas huudellaan että Heil!